Siirry pääsisältöön

Vaateostoksista ja niiden vähentämisestä

Viime vuonna päätin tarkkailla erityisesti omia vaateostoksiani. Ekologisesti ajateltuna vaatteet ja niiden ostaminen ovat nimittäin suuri haaste. Ongelmana ovat muun muassa
  • Vaatteiden runsas ostaminen uusien muotien mukaan
  • Roskikseen päätyvät vaatteet (jotka tosin nykyään päätyvät ilmeisesti polttolaitokseen, joten ei niin huono asia kuin kaatopaikat)
  • Halvalla tehdyt heikkolaatuiset vaatteet, joiden ei ole tarkoitettukaan kestävän montaa pitokertaa
  • Vaatteiden pesu
  • Vaatteissa oleva muovi, joka päätyy pyykinpesun mukana ympäristöön
  • Vaatteiden käyttöön käytetyt luonnonvarat
  • Vaatteiden valmistusolosuhteet
Olen todella huono varmistamaan vaatteiden ekologisuuden. Koen haasteellisena selvittää, missä vaatteisiin käytetty kangas on valmistettu ja mitä ongelmia siinä on ollut. Omiksi tavoittekseni otinkin siis
  • Ei vaatteita roskikseen
  • Ei turhia vaateostoksia
  • Ei vaatteita, joiden näen suorilta kestävän huonosti kulutusta. Pyrin siis ostamaan kestävää laatua
  • Ostan vain sellaisia vaatteita, joiden käyttämisestä olen varma. Mielellään myös sellaisia, joita voin pitää useamman vuoden
  • Mahdollisuuksien mukaan Suomessa (tai Euroopassa) valmistettuja vaatteita
  • Ylipäätänsä vähemmän vaateostoksia
Etukäteen arvelin, että vuodessa vaatteisiin (kengät mukaan lukien) menisi ehkä n.1000 euroa.  Merkitsin jokaisen vaateostoksen bujoon ja vuoden lopussa oli hyvä laskea yhteen, paljonko sitä rahaa vaatteisiin kului (ja huomata, että olin otsikoinut bujo-sivun Vaateostokset 2016... Enkä ollut kiinnittänyt siihen koko vuonna mitään huomiota).

Summa hieman yllätti, vaatteisiin meni nimittäin 1802,11 euroa. Reilut 800 euroa enemmän kuin ajattelin. Tarkemmin eriteltynä
  • kengät: 138,45e
  • alusvaatteet ja sukat (tämä sisältää kahdet Suomessa painetut kuviosukkikset): 110,86e
  • urheiluvaatteet: 298e
  • mekot (havaitsin tänä vuonna olevani mekkoihminen): 1036,99
  • muut vaatteet: 217,81
Mekot imaisivat rahasummasta selkeästi eniten. Mekkoja (tunikat sisältyvät myös näihin) kertyi vuoden aikana yhteensä 10. Kaksi niistä oli selkeästi arvokkaampaa juhlamekkoa, jotka on valmistettu Suomessa. Kaksi oli käytettynä ostettua, juhlamekkojen lisäksi neljä muuta oli myös Suomalaista tuotantoa (Fablon, Ommellisen, Nokian Neulomon sekä Papun). Jäjelle jääneet kaksi eivät ole mitään erityisen laadukkaita, mutta paljolla pidolla ovat nekin olleet.

Mikä väheni radikaalisti? Paitojen ja farkkujen ostaminen.

Lisäksi olen vuoden aikana karsinut vaatekaappiani rankalla kädellä. Pyrin siihen, etten säästä sellaisia vaatteita, joita en käytä. En jätä "sitten kun"-vaatteita hyllyyn enkä sellaisia, joita ehkä joskus melkein saattaisin pitää. Karsintaa, karsintaa ja karsintaa. Karsitut vaatteet olen kierrättänyt kirpputoreille ja rikkinäiset vaatteet (sisältäen pikkarit, sukat jne) olen vienyt puhtaina vaatekauppojen keräyspaikkoihin. Vaatekauppojen keräyspaikat ovat kyllä hieman ongelmalliset, sillä en ole ensinnäkään täysin selvillä, mihin vaatemassat päätyvät. Toisekseen, en tiedä, mitä niistä tehdään. Ja alekuponkien saaminen on hieman kyseenalaista (koska sehän kehottaa uusien vaatteiden ostamiseen). Tätä asiaa pitää siis vielä selvitellä.

Positiivsena asiana olen havainnut, että vaatekaapissani on paljon vaatteita, jotka ovat yli 2 vuotta vanhoja, ja joita edelleen käytän aktiivisesti. Osa niistä on ihan perusvaatekaupoista ostettuja (Vero Moda, Only jne), osa kavereilta kierrätettyjä, osa Marimekkoa tai vastaavaa.  Näköjään olen onnistunut valkkaamaan näissä vaatteissa hyvän yksilön, ovat nimittäin edelleen hyväkuntoisia.

Tämän vuoden alkuun olen ostanut uudet urheilulenkkarit (ihana ale-löytö), pikkarit sekä yhden mekon (hups...). Katsotaan, jos tänä vuonna onnistuisi alittumaan se 1000 euron raja.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Cafe Pispala: brunssi

Tänä vuonna vietimme vappuviikonlopun kylmässä ja talvisessa säässä Tampereella (sikäli ei mitään uutta, siltä tämä kevät on viime päivinä  muutenkin vaikuttanut). Kokoonnuimme samalla kuuden hengen ystäväporukalla, jolla vietimme viime vapunkin (silloin tosin Turussa). Viikonlopun kohokohdaksi ihanien ystävien näkemisen lisäksi nousi Cafe Pispalan brunssi. Cafe Pispala sijaitsee nimensä mukaisesti Pispalassa. Me siirsimme itsemme keskustasta Pispalaan autolla (ja ystäväni suoritti mielettömän taskuparkkeerauksen peruuttaen ylämäkeen, wow!). Jos teet samoin, varuadu siihen, että pysäköintipaikkoja ei ole pilvin pimein. Pispala oli alueena ihastuttava. Järisyttävät näköalat järvelle ja hauskoja rinteisiin rakennettuja taloja. Itse Cafe Pispala oli söpöäkin söpömpi ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu talo, jonka alakerrassa kahvila toimii. Brunssi ei ollut noutopöytä vaan listalta valittu aamiaislautanen. Hieman meinasi tuottaa tuskaa valita lautaset, mutta jokaiselle löytyi loppuj