Ja nyt on juuri sellainen fiilis. Kohta on se hetki, kun tiet ovat oikeasti sulat (tosin hiekkatiet ovat aika vähissä).
Tästä valosta olen nautiskellut aamuisin, kun olen herännyt usein ilman kelloa ennen seitsemää (kohta se rupeaa varmaan tökkimään, koska yöunet jäävät tällä menolla piakkoin liian lyhyiksi). Tästä valosta olen nautiskellut välituntivalvonnoissa. Kävelyretkillä. Ja ihan vain olohuoneessa istuessa. Valoja ei nimittäin tarvitse enää aamuisin eikä töistäkään tullessa.
Ja ihan mieletöntä, että kohta lumet (varmaankin) sulavat, kaikki alkaa vihertää ja sitten se kesäkin saapuu.
Kommentit
Lähetä kommentti