Siirry pääsisältöön

Opettajan loppukevät

Muistaa asian ja aikoo tehdä sen välittömästi. Löytää kuitenkin itsensä pian tekemässä aivan muuta (todennäköisesti kylläkin tärkeää hommaa myös). Lähtee jälleen tekemään alkuperäistä asiaa ja päätyy luultavasti vielä ainakin kaksi kertaa tekemään muuta.

Jättää itseleen A4-kokoisia tussilla (paksulla) kirjoitettuja muistilappuja, koska salaperäisesti kaikki kirjoituskelpoiset kynät ovat hävinneet opehuoneesta. Toisaalta tarpeeksi isoa muistilappua ei voi olla näkemättä.

Ajastaa useita muistettavia asioita puhelimen herätyskelloon. Unohtaa puhelimen kuitenkin ties minne ja se hälyttelee itsekseen.

Kiiruhtaa paikasta toiseen ja unohtaa (niistä muistutuksista huolimatta) luultavasti ainakin yhden tapaamisen/tukiopetuksen/kasvatuskeskustelun.

Ei jaksa olla tunneilla enää kännykkäpoliisi. Havaitsee luopuvansa tuntien hienoista tavoitteista (toisaalta ilahtuu, kuinka oppilaat ovat ottaneet innolla kiinni parista uudesta pelillisestä jutusta).

Ja jälleen muistaa asian, joka pitäisi hoitaa ja on edelleen hoitamatta.
Havahduin näihin selkeisiin stressin oireisiin tällä viikolla, kun yritin saada yhden kortin postiin. Kirjoittamisoperaatio vaati aikaa yhteensä pari tuntia. Tästä kirjoittamiseen meni 2 minuuttia. Muu aika meni siihen, kun unohduin tekemään muuta. Seuraavana päivänä kortti piti saada postiin. Ei mennyt, koska ehdin hukata sen töihin. Kolmantena päivänä en löytänyt työmatkalta postilaatikkoa ja raahasin korttia mukanani muun muassa lähijunassa. Jonne se kortti unohtui (!!!!). Onneksi ehdin palata takaisin junaan, löytää kortin ja ehtiä vielä junasta uloskin ennen liikkeelle lähtöä. Tämän jälkeen kortti jäi vielä ostoskoriin (koska sitä postilaatikkoa ei löytynyt edelleenkään), josta seuraava jonossa ollut kortin löysi. Mietin tässä vaiheessa jo kortin teippaamista otsaani. Postilaatikkokin lopulta löytyi ja kortti ehti laatikkoon 2 minuuttia ennen tyhjennysaikaa. ....taitaa nyt kyllä korttirukka päästä perille hieman myöhässä...
Tänään päätinkin irroittautua työstressistä. Pinkaisin tuntien loputtua töistä ulos ja suoraan (no pienen kauppasekoilun jälkeen) kotiin. Mukaan en ottanut yhtään koenippua enkä arviointikirjaa. Kotona en tehnyt mitään järkevää (ja siivottavaa kyllä olis, samoin pyykkiä....) vaan aivan ensimmäisenä suuntasin riippumattoon päiväunille. Kuutenlin lintujen viserrystä ja katselin sinistä taivasta ja oikeasti nukahdin puoleksi tunniksi.
Keitin myös kannullisen teetä ja vietin iltapäiväteehetken pihan aurinkoisessa nurkassa. Luin kirjaa ja lakkasin vihdoin ja viimein varpaankynnet. Rentouduin. Neljän tunnin jälkeen kykenin jo tyhjäämään astianpesukoneenkin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Jyväskylä: Panza sekä Hotelli Verson aamiainen

Palataan vielä hieman Jyväskylän reissuun. Nimittäin jos Teeleidi oli täydellinen Teepaikka niin Jyväskylästä löytyivät myös täydelliset ribbsit ja täydellinen hotelliaamiainen. Aika loistava viikonlopun vierailukohde siis.
Täydelliset ribbsit löytyivät meksikolaistyylisestä Panzasta. Itse en ole ribbsien ystävä ja nämäkin skippasin.  H sen sijaan harrastaa kyseistä ruokaa enemmänkin ja kuulemma näin hyviä ei ole koskaan syönyt. Itse söin Panzasta alkuun lohichevicheä joka oli todella nam. Myöskin kasvistacoannos oli herkullinen. Palvelu pelasi ja kaikki toimi. Vahva suositus Panzalle.
Sunnuntaiaamun aamiaisen kipitimme syömään majapaikastamme (airbnb) Hotelli Versoon. Olimme varanneet etukäteen sähköpostitse pöydän ja se oli kyllä hyvä veto. Mutta mikä tästä sitten teki niin hyvää? Ensinnäkin leivät olivat törkeän hyviä. Toisekseen leikkelevalikoima oli laaja. Kolmanneksi tilattavat munakkaat olivat mielettömiä. Tilaamani tomaattimunakas sai kyllä parhaan munakkaan ti…