Siirry pääsisältöön

Juhannuksen aamuletut

Tänä vuonna vietimme juhannusta kahden perheen poppoolla pääkaupunkiseudulla. Juhannuksen viettäjät olivat iältään lähes kaikkea mahdollista 10 ja 58 vuoden väliltä. Syötiin, kisattiin juhannusolympialaisissa ja vietettiin aikaa yhdessä. Papulle tämä oli samalla 24h ulkona -haaste (isäntäväessämme oli koira-allergikkoja, joten riskejä ei haluttu ottaa, vaikka villakoira allergisoikin vähemmän kuin monet muut koirat). Suurimman osan ajasta kyllä me kaikki muutkin olimme ulkona, mutta toki sisällä piipahdeltiin hakemassa erinäisiä tavaroita.
Papulle juhannus oli myös ensimmäinen kokeilu teltassa nukkumiseen. Ja sehän sujui mainiosti. Papu nukkui lähes koko yön kiltisti omalla tyynyllään ja vasta aamuyöstä hiipi meidän muiden kainaloihin. Lisäksi tämä oli ensimmäinen yö Papun historiassa, kun hän ei herättänyt allekirjoittanutta keskellä yötä/aamuvarhaisella ulkona käymistä varten.
Jo toisena vuonna peräkkäin olemme juhannuspäivän aamuna hoitaneet aamupalan ulkona paistetuilla letuilla. Jokainen aloittaa suolaisella letulla, johon täyte keräillään aikalailla tavallisista leivänpäällisistä. Itse nautin eniten letusta, jonka päällä oli majoneesia, kalkkunaleikkelettä, juustoa sekä edelliseltä illalla jäänyttä salaattia + kesäsipulia. Salaatissa ollut basilika teki tästä letusta lähes täydellisen.
Jälkkäriletut olivat varsinkin alamittaisten suosiossa (syötiin me aikuisetkin yhdet). Mansikkahilloa, kermavaahtoa ja suklaakastiketta. Ei ainakaan makeutta puuttunut.

p.s. tätä kirjoittaessa Papu heräsi (kaapin alta...), venytteli nautinnollisesti, tuli syliin makoilemaan ja nukahti uudelleen. Tällä tyypillä on ainakin hyvät unenlahjat.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Cafe Pispala: brunssi

Tänä vuonna vietimme vappuviikonlopun kylmässä ja talvisessa säässä Tampereella (sikäli ei mitään uutta, siltä tämä kevät on viime päivinä  muutenkin vaikuttanut). Kokoonnuimme samalla kuuden hengen ystäväporukalla, jolla vietimme viime vapunkin (silloin tosin Turussa). Viikonlopun kohokohdaksi ihanien ystävien näkemisen lisäksi nousi Cafe Pispalan brunssi. Cafe Pispala sijaitsee nimensä mukaisesti Pispalassa. Me siirsimme itsemme keskustasta Pispalaan autolla (ja ystäväni suoritti mielettömän taskuparkkeerauksen peruuttaen ylämäkeen, wow!). Jos teet samoin, varuadu siihen, että pysäköintipaikkoja ei ole pilvin pimein. Pispala oli alueena ihastuttava. Järisyttävät näköalat järvelle ja hauskoja rinteisiin rakennettuja taloja. Itse Cafe Pispala oli söpöäkin söpömpi ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu talo, jonka alakerrassa kahvila toimii. Brunssi ei ollut noutopöytä vaan listalta valittu aamiaislautanen. Hieman meinasi tuottaa tuskaa valita lautaset, mutta jokaiselle löytyi loppuj