Siirry pääsisältöön

Voihan villakoira

Meidän talouteen on muuttanut söpöäkin söpömpi Papu. Papu on kääpiövillakoira ja hänellä on ikää tällä hetkellä aikalailla 9 viikkoa. Papun mielipuuhaa on leikkiä flamingo-lelulla sekä mustilla sukilla, herätä aamuisin 5.00 - 6.00, jahdata pihalla erilaisia heiniä sekä juosta kovaa ympyrää iltavillin aikana. Lisäksi Papu rakastaa torkkuja sylissä ja kulkisi allekirjoittaneen perässä (vielä) mielellään kaikkialle.
Papu on myös oppinut viikon aikana hirmuisesti asioita. Papu osaa Tänne-sanan lähes aina (paitsi jos ne ruohot siellä pihalla yrittävät juosta karkuun, silloin pitää keskittyä niihin). Hän osaa hienosti odottaa, kun hänelle laitetaan kaulapanta ja hihnassa kulkemistakin hän opettelee ahkerasti (kotona on tylsää ja hihna on lähinnä hidaste, silloin sen kanssa hypitään, pompitaan ja kiskotaan. Kaupungilla kulkiessa hän on sen sijaan osannut kävellä yllättävänkin mallikkaasti. Paitsi, kun vastaan tulee lintuja, tai pyöriä tai autoja tai niitä karkailevia ruohotupsuja.). Papu ei ole kertaakaan koko viikon aikana tehnyt tarpeitaan lattialle. Kuusi kertaa pissa-alustalle ja kaikki muut kerrat ulos. Tämä jaksaa hämmentää meitä perheen ihmistyyppejä. Mutta Papun mielestä tämä on loistava keino päästä ulos aina herätessään ja välillä muutenkin.
Papulla on myös monta kaveria. Parhaimpina oman perheen ihmislapset, jotka jaksavat leikkiä paljon. Samoin se tyyppi, joka herää aina tunnin myöhemmin kuin Papu, on ihastuttava. Ja varsinkin ne tyypin mustat sukat. Kun sukista on selvitty haluaisi Papu hengata tämän tyypin sylissä niin mielellään. Sylitarpeesta huolimatta Papu on rohkea. Hän kyllä menee tutustumaan asioihin vaikka välillä jännittää tärinään asti. Onnekseen Papu on ihan sinut harjaaminen kanssa (koska villakoiran turkkia on pakko huoltaa) ja konetöistäkin kaikki selvisivät hengissä ja itkemättä (villakoiralta ajellaan kuono, kaula, tassut, hännänympärys sekä vatsanalunen), myös Papu. Peseytymisestä Papu ei vielä tykkää. Koska on tosi ihmeellistä, että vettä vaan tulee ja tulee ylhäältä, mutta silti siinä ei voi uida. Vähemmästäkin sitä tuntee hukkuvansa. Sen sijaan turkin kuivaus on ihan ok hommaa, vaikkakin siihen menee Papun mielestä hieman turhan kauan aikaa.
Tänään Papu tutustui ensimmäiseen koirakaveriinsa kunnolla. Alun empimisen jälkeen leikkitreffit olivat suorastaan railakkaat. Toki välitorkut piti ottaa myös. Viikonlopun aikana Papu on myös opetellut kulkemaan bussilla (tärisyttävän jännittävää) sekä junalla (ihan peruskauraa Papun mielestä). Autoilun kanssa hän on jo ihan sinut. Johan sitä on harrastettu kuutena päivänä.
Tällainen veitikka on Papu.
Papu on sijoituskoira, joka tarkoittaa, että kasvattaja omistaa hänet virallisesti enintään 4 ensimmäistä ikävuotta. Papulla teetetään kahdet pennut (pennut syntyvät kasvattajan luona ja siellä myös Papu tulee sitten hoitamaan omia pentujaan 8 viikkoa) ja kasvattaja tulee käyttämään häntä myös näyttelyissä. Koska me olemme täysin koiranoviiseja, tuntuu tällainen järjestely meistä todella hyvältä. Nyt meillä on nimittäin koko ajan tukena kasvattaja, jolta saa paljon ihania neuvoja ja vinkkejä. Lisäksi tapaamme kasvattajaa säännöllisesti ja kasvattaja hoitaa myös trimmauksen näiden vuosien ajan.

Ai niin. Papu on väriltään harmaa. Vauvakarva on mustaa, mutta harmaata paljastuu päivä päivältä enemmän.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Cafe Pispala: brunssi

Tänä vuonna vietimme vappuviikonlopun kylmässä ja talvisessa säässä Tampereella (sikäli ei mitään uutta, siltä tämä kevät on viime päivinä  muutenkin vaikuttanut). Kokoonnuimme samalla kuuden hengen ystäväporukalla, jolla vietimme viime vapunkin (silloin tosin Turussa). Viikonlopun kohokohdaksi ihanien ystävien näkemisen lisäksi nousi Cafe Pispalan brunssi. Cafe Pispala sijaitsee nimensä mukaisesti Pispalassa. Me siirsimme itsemme keskustasta Pispalaan autolla (ja ystäväni suoritti mielettömän taskuparkkeerauksen peruuttaen ylämäkeen, wow!). Jos teet samoin, varuadu siihen, että pysäköintipaikkoja ei ole pilvin pimein. Pispala oli alueena ihastuttava. Järisyttävät näköalat järvelle ja hauskoja rinteisiin rakennettuja taloja. Itse Cafe Pispala oli söpöäkin söpömpi ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu talo, jonka alakerrassa kahvila toimii. Brunssi ei ollut noutopöytä vaan listalta valittu aamiaislautanen. Hieman meinasi tuottaa tuskaa valita lautaset, mutta jokaiselle löytyi loppuj