Siirry pääsisältöön

Sofia Gastro

Sofia Gastroon päädyin omasta näkökulmastani puolivahingossa. Etsimme ystäväni kanssa sopivaa ravintolaa musiikkikeikan alle. Yritimme saada pöytää muutamasta muusta ravintolasta, mutta pikkujoulukauden takia tilaa ei yksinkertaisesti ollut. Siispä päädyimme varaamaan pöydän ystäväni ravintolalistalta löytyneestä Sofia Gastrosta.

Ja onneksi varasimme. Tämä oli nimittäin Ruokaelämys isolla R:llä. Pitkästä aikaa ravintola, joka onnistui yllättämään ja tuomaan pieniä kivoja jippoja ruokiin. Söimme 3 ruokalajin aterian, mutta todellisuudessa pieniä ruokalajeja taisi olla kuusi kappaletta.
Ruokailu alkoi kokin terveyhdyksillä, jotka olivat viedä kielen mennessään. Ja huonommaksi ruoka ei missään nimessä muuttunut. Elämyksen tästä ateriasta teki yllätyksellisyys. Jokaisessa annoksessa oli jokin pieni jippo.
Joko makumaailmassa tai asettelussa tai ruoan sisällössä. Jälkkäriksi olleessa valkosuklaapallerossa oli esimerkiksi sisällä mustikkamehua (tarjoilija onneksi etukäteen kehotti syömään palleron kokonaisena sen sijaan, että haukkaisi siitä palasen). Ja lisäksi kaikki annokset olivat todella herkullisia.
Ravintolan ruokalista ei ole vakio (eikä sitä ole missään näkyvissä, kaikki annokset tulevat yllätyksinä) ja siihen vaikuttavat paljon kauden raaka-aineet. Paljon aineksia tulee omasta pelto-osuudesta ja muutenkin kuulosti siltä, että annokset ovat lähiruokaa.
3 ruokalajin ateria maksaa tällä hetkelä 54 € ja 6 ruokalajin ateria 74 €. Annoksiin on saatavissa viinipaketit (ja ne voi myös saada puolikkaina kaatoina).
Sofia Gastro sijaitsee senaatintorin reunalla Kiseleffin talossa ja ikkunoista pystyikin ihailemaan kaunista tuomiokirkkoa. Tämä ravintola pääsi ehdottomasti uudelleen kokeiltavien listalle.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Cafe Pispala: brunssi

Tänä vuonna vietimme vappuviikonlopun kylmässä ja talvisessa säässä Tampereella (sikäli ei mitään uutta, siltä tämä kevät on viime päivinä  muutenkin vaikuttanut). Kokoonnuimme samalla kuuden hengen ystäväporukalla, jolla vietimme viime vapunkin (silloin tosin Turussa). Viikonlopun kohokohdaksi ihanien ystävien näkemisen lisäksi nousi Cafe Pispalan brunssi. Cafe Pispala sijaitsee nimensä mukaisesti Pispalassa. Me siirsimme itsemme keskustasta Pispalaan autolla (ja ystäväni suoritti mielettömän taskuparkkeerauksen peruuttaen ylämäkeen, wow!). Jos teet samoin, varuadu siihen, että pysäköintipaikkoja ei ole pilvin pimein. Pispala oli alueena ihastuttava. Järisyttävät näköalat järvelle ja hauskoja rinteisiin rakennettuja taloja. Itse Cafe Pispala oli söpöäkin söpömpi ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu talo, jonka alakerrassa kahvila toimii. Brunssi ei ollut noutopöytä vaan listalta valittu aamiaislautanen. Hieman meinasi tuottaa tuskaa valita lautaset, mutta jokaiselle löytyi loppuj