Siirry pääsisältöön

Aakkoset: H niin kuin hieronta

Mä kuulun niihin ihmisiin, jotka rakastavat hierontaa. Niin jalkaterien, pohkeiden, hartioiden kuin selänkin.

Jo pienenä isä hieroi mun jalkoja iltaisin. Silloin kärsin kaikkien terveydenhoitoon liittyvien ihmisten mukaan kasvukivuista. Muuten joo, mutta kasvukivut eivät kyllä ole sitten vieläkään loppuneet... Pienenäkin mun jalat kipeytyi aina poikkeavasta toiminnasta. Jos olin kävellyt enemmän, pyöräillyt enemmän, käynyt laskettelemassa tms., niin illalla + yöllä jalat olivat poikkeuksetta kipeät. Isä sitten ihanasti jaksoi hieroja jalkojani. Edelleenkin jalat kipeytyvät herkästi ja onneksi P on myös ihana ja jaksaa useimmiten hieroa mun pohkeita (tosin nykyään olen havainnut myös lämmön parantavan vaikutuksen: villaiset säärystimet jalkaan illaksi ja yöksi ja kivut pienenevät huomattavasti).

Paras rentoutusmuoto, minkä keksin, on hierojalle meneminen. 60 minuuttia omaa aikaa, jolloin joku hieroo selkää, hartioita ja niskaa. p a r h a u t t a . Ensimmäisen kerran hierojalla kävin tosin vasta vuonna 2006. Silloin olin vahvasti siinä uskossa, ettei mun selän lihakset millään voi olla jumissa tms., koska mitään kipuja ei koskaan ole ollut. Nooh, ei sitten ihan näin ollut. Ilmeni, että selän ja hartioiden lihakset olivat niin jumissa, ettei kipu enää tuntunut.... Tämän jälkeen oonkin sitten aika herkästi mennyt hierojalle, jos on ruvennut selkä tuntumaan vähänkin ikävältä tai jos on ruvennut ilmenemään päänsärkyä toistuvasti.

Jos joku ei ole ikinä kokeillut hierontaa, niin suosittelen ehdottomasti :)

Kommentit

  1. Hei, mä oon lukenut, että viimeisimpien tutkimusten mukaan ja lääketieteen nykykannan mukaan sellaista ei olekaan kuin kasvukipu. Että se kipu johtuu aina jostain muusta. Että pelkkä kasvaminen ei voi aiheuttaa kipuja. Aika hassua, kun siihen on vuosikaudet uskottu ja sillä on selitetty ties mitä.

    Mä oon kanssa ihan koukussa hierontaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no tää selittääkin, että miksei mun jalat oo hirmupitkät, kun ne kuitenkin on niin hirmukipeet olleet ;)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Cafe Pispala: brunssi

Tänä vuonna vietimme vappuviikonlopun kylmässä ja talvisessa säässä Tampereella (sikäli ei mitään uutta, siltä tämä kevät on viime päivinä  muutenkin vaikuttanut). Kokoonnuimme samalla kuuden hengen ystäväporukalla, jolla vietimme viime vapunkin (silloin tosin Turussa). Viikonlopun kohokohdaksi ihanien ystävien näkemisen lisäksi nousi Cafe Pispalan brunssi. Cafe Pispala sijaitsee nimensä mukaisesti Pispalassa. Me siirsimme itsemme keskustasta Pispalaan autolla (ja ystäväni suoritti mielettömän taskuparkkeerauksen peruuttaen ylämäkeen, wow!). Jos teet samoin, varuadu siihen, että pysäköintipaikkoja ei ole pilvin pimein. Pispala oli alueena ihastuttava. Järisyttävät näköalat järvelle ja hauskoja rinteisiin rakennettuja taloja. Itse Cafe Pispala oli söpöäkin söpömpi ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu talo, jonka alakerrassa kahvila toimii. Brunssi ei ollut noutopöytä vaan listalta valittu aamiaislautanen. Hieman meinasi tuottaa tuskaa valita lautaset, mutta jokaiselle löytyi loppuj