Siirry pääsisältöön

Teekoulutuksessa Forsmanilla

Tänään olin aikonut mennä nauttimaan viimeisen kerran tälle kesälle Kahvila Siilin antimista. Sää kuitenkin oli poikkiteloin. Kaatosateessa ei tehnyt mieli pyöräillä lähes 30 kilometriä, joten Siili ei osunut työmatkalle. Harkitsin kyllä junamatkallakin pienen pysähdyksen tekemistä, mutta loppujen lopuksi ajatus kuivista vaatteista ja teekupposesta kotona vei voiton. Teetä nauttiessa olikin hyvä muistella viime viikon teekoulutusta. Ikävä kyllä kännykkäni oli jotenkin sumuisella päällä, joten kuvat eivät ole kovin häävejä. Mutta uskaltaisin väittää, että Huli julkaisee huomattavasti parempia kuvia joku päivä samasta paikasta.

Viime viikolla nimittäin suuntasimme eräs arki-ilta epämääräisellä porukalla, jonka Huli oli kerännyt kasaan, teekoulutukseen Forsman Tealle. Forsman Tean myymälä on paikka, jonka olen pari kertaa noteerannut, mutta kertaakaan en ollut aiemmin pistäytynyt. Onneksi nyt kävin, koska sehän oli ihan huippu paikka. Forsman Tean arvostus nousi suuresti, koska niillähän oli siellä todella paljon erilaisia teitä (mur, mä en tykkää tee-sanan taivuttamisesta). Todella paljon enemmän kuin normikaupoissa on tarjolla. Yllätyin erittäin positiivisesti. Olin kirjoittanut muistiinpanoihini, että Forsmanilla on n. 500 erilaista irtoteetä... Niissä riittää kokeilemista.

Itse teekoulutus oli myös mieletön kokemus. Saimme kuulla paljon erilaisista teistä (mur) ja niiden historiasta. Ja erityisesti teen vaikutuksista. Tiesitkö esimerkiksi, että tee ja mate virkistävät pitkäkestoisesti ja ne vaikuttavat erityisesti aivoihin, ei verenkiertoon. Vihreä tee sisältää paljon antioksidantteja ja flavonoideja ja ilmeisesti näiden takia se virkistämisen lisäksi myös rentouttaa. Senpä takia se sopii oivallisesti myös illalla nautittavaksi. Mate tuntui olevan aika ihmeaine, vie kuulemma nälän tunteen ja virkistää. Mutta se todellinen ihmeaine on sitten Matcha. Matchan terveelliset vaikutukset ovat kuulemma yhdeksänkertaiset verrattuna vihreään teehen. Matcha on jauhetta, joka sekoitetaan veteen ja senpä takia koko teenlehti tulee käytettyä ja syötyä. Vähän niinkuin söisit perunan kuorineen. Mate sen sijaan ei ole varsinaisesti teetä, vaan matepuun lehdistä ja oksista valmistettu hauduke.

Matcha ei henkilökohtaisesti oikein vienyt mua mukanaan. Terveysvaikutukset kuulostivat kyllä sen verran hyviltä, että varmaankin sitä joku kaunis päivä kokeilen jossakin yhteydessä. Itse juoma ei vaan ikävä kyllä maistunut mitenkään erityisen hyvältä. Mate sen sijaan yllätti positiivisesti. Ostinkin itselleni maustettua Matea ja siitä on tullut yksi mun lemppariteistä (paitsi ettei se ole teetä).

Ja teekoulutuksen kruunasi se, että saimme herkkujakin. Söimme todella hyviä täytettyjä kroisantteja ja lisäksi jälkkäriksi pikkumakeita.

Nyt jo auringon paistaessaa on edelleen loistava aika nauttia teestä. Tällä kertaa kupissa höyryää mate. Hellalla sen sijaan porisee sopivasti Hulin siirappinen pippurikastike. Siitä on tullut meidän luottokastike pihville.  Ihastuttavaa viikonloppua kaikille. Tämä tyttö suuntaa kameransa kanssa Hankoon. Toivottavasti sää on suosiollinen kuvaamiselle.

Kommentit

  1. Kiva kuulla, että teekoulutus on susta kiva! Mä tykkäsin siitä hurjasti, opin paljon uutta ja uusia teemakuja on ollut mukava maistella kotona ja töissä. Yritän saada postauksen jossain vaiheessa aikaiseksi, kuvia ja muistiinpanoja on ainakin ihan kivasti!

    Ihanaa ja lämmintä syksyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa syksyn alkua myös. Täällä syksy on ainakin ollut niin kiireistä, että tuntuu, etten ehdi kirjoittaa postauksia mistään...

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…