Siirry pääsisältöön

Syksy, se saapui

Tänä vuonna syksyn saapuminen pääsi ehdottomasti yllättämään. Väittäisin, että niistä yhdeksästä aiemmasta syksystä (mihin tämä aika oikein vierii???), kun olen opena aloittanut koulun elokuussa, ei yksikään ole ollut näin kylmä ja sateinen. Melkein poikkeuksetta olen aloittanut ensimmäiset työpäivät mekoilla tai kesähousuilla. Nyt on pitänyt olla oikeasti pitkät housut ja pitkähihainen paitakin töissä.

Ennen syksyn saapumista ehdittiin kuitenkin oikeasti nauttia vielä kesäpäivistä. Viimeiset viikot eivät ehkä olleet kovin lämpimät, mutta aurinko ainakin paistoi. Ehdimme nauttia kesäpäivistä Turun suunnalla. Kuunnella laineiden liplatusta laituriin. Ihastella tähtitaivasta. Yrittää tutustua Turun suunnan lehmiin (ne ei oikein lämmenneet meille), nauttia ystävien seurasta. Nauraa, laulaa, nukkua liian vähän.

Ja mikä fiilis on mökkeillessä hipsiä aamulla rantaan (ei, en mennyt uimaan. Vesi oli h y i s t ä.). Viritellä muurikka lämpenemään ja katsella vierestä, kun herkkuaamiainen valmistuu. Kuvitelkaa nyt: munia, pekonia, sieniä ja paahdettua leipää. Ja tämä kaikki nautittuna auringonpaisteessa merta katsellessa. Näihin fiiliksiin on hyvä palata näin vesisateen keskellä.

Ehdimme myös viettää kasaribileitä. Talo oli täynnä toinen toistaan karmaisevammin pukeutuneita ystäviä. Pöydässä oli tarjolla makaronisalaattia, pizzaa (tietenkin jokainen maustettuna aurajuustolla ja ananaksella) ja voileipäkeksejä.
Drinkkipöydästä löytyi ohjeet ihastuttaviin kasaridrinkkeihin (Ampiainen oli yllättävän hyvä, muut ei niinkään...). Stereoista tulvi 80-luvun hittejä. Ja koska vierasjoukko oli ikäjakaumaltaan laaja, päästiin myös kuulemaan paljon aitoja kasarimuistoja (itselläni ne ovat aika vähäiset, alle 10-vuotiaana ei ehkä ihan sitä maailmaa vielä hahmota). Niin, ja sitten me yllätettiin vieraat kertomalla menneemme naimisiin. Kasaribileistä kuorituikin siis jonkinlainen omituisempaakin omituisempi hääjuhla. Ja meitä myhäilytti; olimme kuitenkin onnistuneet pitää asian salassa yli kuukauden.

Olihan se päivä. Ja olihan se kesä.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…