Kävin viime viikolla taas verenluovutuksessa (pyrin käymään 3 kuukauden välein, nyt taisi kulua vahingossa yksi kuukausi enemmän) ja sairaanhoitajan kanssa jutellessa tajusin, että seuraava verenluovutuskertani on kesälomalla. Wow, kesäloma on siis jo ihan lähellä. Alle 3 kuukauden päässä. Tämä lukuvuosi on siis jo oikeasti aivan loppusuoralla. ...Mikä on sikäli hirveän hyvä juttu, koska tuntuu, että tällä hetkellä työt ylityöllistävät erittäin pahasti. Mutta jaksaa, jaksaa :)
Tämä kevät on myös täynnä kaikkea kivaa odotettavaa. Hirveästi hinkuisin katsomaan Keski-Euroopan kevättä taas pitkästä aikaa, mutta tällä kertaa tyydyn matkailemaan Suomessa (ja ihan vähän vielä Tallinnassakin). Edessä on kolme keskenään täysin erilaista viikonloppureissua eri paikoissa. Ihanaa, kun on mitä odottaa.
Tänä keväänä olemme yrittäneet muistaa H:n kanssa ottaa myös parisuhdeaikaa. Tässä meidän hektisessä ja erittäin aikataulutetussa elämässä se on välillä erittäin vaikeaa. Viikossa on nimittäin aivan vakiona ainakin neljä iltaa, jolloin H:lla on sidotut menot (osa näistä on lapsienkuskausmenoja ja osa omia harrastuksia). Näinä neljänä iltana ei pahemmin ehditä edes kohdata ennen nukkumaanmenoa. Ja sitten on tällaisia viikkoja kuin tämä kuluva. Huomisiltana olemme luultavasti kotona koko poppoolla, muutenpa ei ollakaan yhtaikaa kotona H:n kanssa.
Parisuhdeajan järjestäminen on siis tuota hieman haastavaa. Tällä viikolla asia ratkaistiin leffatreffeillä iltamyöhään. Kävimme tiistai-illalla katsomassa Hidden Figures - Varjoon jääneet (juuri sopiva leffa kahdelle matemaatikolle). Seuraavana aamuna sitten hieman väsytti, mutta oli se silti sen arvoista. Ja niin, jos meidän taloudessa asuisi vakituisesti alaikäisiä, ei löytyisi kyllä tällaistakaan mahdollisuutta. Pitää siis olla tyytyväinen siihen, että oli meillä tälläkin viikolla yksi treffi-ilta.
Olemme myös harrastaneet kahvilatreffejä ohimennen, kun toinen on matkalla toiseen suuntaan ja toinen toiseen. Tällaisella kerralla löytyi muunmuassa Leppävaarasssa sijaitseva Cafe Zucaria, joka on muuten valittu Espoon parhaaksi kahvilaksi. Kannattaa käydä tutustumassa.
Tämä kevät on myös täynnä kaikkea kivaa odotettavaa. Hirveästi hinkuisin katsomaan Keski-Euroopan kevättä taas pitkästä aikaa, mutta tällä kertaa tyydyn matkailemaan Suomessa (ja ihan vähän vielä Tallinnassakin). Edessä on kolme keskenään täysin erilaista viikonloppureissua eri paikoissa. Ihanaa, kun on mitä odottaa.
Tänä keväänä olemme yrittäneet muistaa H:n kanssa ottaa myös parisuhdeaikaa. Tässä meidän hektisessä ja erittäin aikataulutetussa elämässä se on välillä erittäin vaikeaa. Viikossa on nimittäin aivan vakiona ainakin neljä iltaa, jolloin H:lla on sidotut menot (osa näistä on lapsienkuskausmenoja ja osa omia harrastuksia). Näinä neljänä iltana ei pahemmin ehditä edes kohdata ennen nukkumaanmenoa. Ja sitten on tällaisia viikkoja kuin tämä kuluva. Huomisiltana olemme luultavasti kotona koko poppoolla, muutenpa ei ollakaan yhtaikaa kotona H:n kanssa.
Parisuhdeajan järjestäminen on siis tuota hieman haastavaa. Tällä viikolla asia ratkaistiin leffatreffeillä iltamyöhään. Kävimme tiistai-illalla katsomassa Hidden Figures - Varjoon jääneet (juuri sopiva leffa kahdelle matemaatikolle). Seuraavana aamuna sitten hieman väsytti, mutta oli se silti sen arvoista. Ja niin, jos meidän taloudessa asuisi vakituisesti alaikäisiä, ei löytyisi kyllä tällaistakaan mahdollisuutta. Pitää siis olla tyytyväinen siihen, että oli meillä tälläkin viikolla yksi treffi-ilta.
Olemme myös harrastaneet kahvilatreffejä ohimennen, kun toinen on matkalla toiseen suuntaan ja toinen toiseen. Tällaisella kerralla löytyi muunmuassa Leppävaarasssa sijaitseva Cafe Zucaria, joka on muuten valittu Espoon parhaaksi kahvilaksi. Kannattaa käydä tutustumassa.
Kommentit
Lähetä kommentti