Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2016.

Postikortti Slovakiasta

Terveisiä Slovakiasta Tatravuorilta (Jasnán laskettelukeskuksesta + sen kupeesta). Maisemat on mielettömiä (jos ne näkyvät, eivätkä pilvet ole edessä) ja vuoret aina yhtä ihastuttavia. Palataan näihin tunnelmiin loman jälkeen. Nyt jäljellä on vielä yksi laskupäivä ja sitten koittaakin kotimatka Varsovan kautta.

Paahdettu kasvissosekeitto

Luulin kovasti kirjoittaneeni tästä keitosta joskus. Postausta ei kuitenkaan kovin helposti löytynyt, joten ilmeisesti en ole kirjoitusta ainakaan hirveän selkeästi otsikoinut, jos keitosta postannut olen. Paahdettu kasvissosekeitto on meillä a) jämäkasviksista tehtävä keitto b) ruman näköistä mutta herkullista c) jopa lapsiin uppoava ruoka Nämä kolme ovat sen verran kovat meriitit, että keittoa voisi tehdä useamminkin. Keittoon päätyy erilaisia kasviksia sen mukaan, mitä kaapissa sattuu olemaan. Vakiona on kuitenkin yleensä porkkanat, bataatti, tomaatit sipuli ja valkosipuli. Tämän kertainen keitto koostui tällaisista aineksista 3 tomaattia 2 sipulia 2 valkosipulinkynttä 2 perunaa 2 porkkanaa 1 bataatti 1 paprika 1 parsakaali Kasvikset pestään/kuoritaan ja pilkotaan. Tämän jälkeen kasvikset levitetään uunipellille (paperin päälle) ja päälle lorautetaan n. 2 rkl öljyä. Öljy sekoitellaan kasvisten joukkoon hyvin ja sen jälkeen päälle heitellään suolaa ja mustapippur

Sinne: Ihan pimeetä

Sinnen Ihan pimeetä -konsepti oli sellainen, jota piti ehdottomasti kokeilla. Ihan pimeetä -illoissa on kirjaimellisesti pimeetä (no, kynttilät tuovat kyllä jonkin verran valoa), ruokalista on pimeä (yllärimenu) ja hintakin on pimeä (hinnan saa päättää itse). Kuulosti sopivan hauskalta. Ja sitähän se olikin. Pimeitä iltoja Helsingin Sinnessä oli tammikuussa ilmeisesti tiistai-iltaisin ja näin helmikuussa keskiviikko-iltaisin. Vielä on siis yksi mahdollisuus mennä tänä keväänä testaamaan tämä juttu. Kovasti tarjoilijalta kyselimme, että kai tällaiset illat jatkuvat joskus syksyllä/ensi talvella ja hyvin luultavaa kuulemma on. Toivotaan niin, koska me ainakin menemme sitten uudestaan. Meille yllätyksellisyys oli juuri oikea vaihtoehto. Harrastamme muutenkin yllärimenuja, joten siinä ei sinällään ollut mitään uutta. Uutta oli se, ettei tarjoilija ruokaa tuodessaan esitellyt ruokaa mitenkään. Ensimmäinen ruokalaji osoittautui aivan järkyttävän herkulliseksi. Päädyimme arvailuiss

Töölön Sävel: brunssi

Ystävänpäivän kunniaksi brunssiryhmä kokoontui hieman vajaalla miehistöllä Töölön Säveleen . Sävelessä oli ystävänpäivän kunniaksi erikoisbrunssi, jossa brunssiin kuului myös skumppa. Laseja kilistelemällä olikin oivallista aloittaa brunsseilu. Tämän brunssi huipentuma oli palvelu ja tunnelma. Paikka oli täynnä, mutta silti tunnelma onnistui olemaan kiireetön ja ystävällinen, ystävänpäivähenkinen. Palvelu oli suorastaan loistavaa. Useampaan kertaan meiltä varmistettiin, onko kaikki hyvin ja tarvitsemmeko jotain. Myös gluteenittomalle brunsseilijalle löytyi leipä ja jälkkäriinkin olisi löytynyt täysin gluteeniton extra (yksi gluteeniton versio oli jo jälkkäripöydässä). Ruoka oli perushyvää. Alkupalaksi löytyi lämpimiä bageleita (pointsit näistä), kroisantteja, sämpylöitä, karjalanpiirakoita, leikkeleitä ja paria salaattia. Pääruokana oli sekä kasvis-, liha-, että kalaruokia. Kaikki hyviä. Jälkkäripöytävaiheessa aloimme olla jo aivan täysiä. Itse tyydyin hedelmiin + söpöön va

Miksi ranskalaiset lapset syövät aivan kaikkea --- ja jotkut muut eivät?

Tammikuussa luettaviin kirjoihin kuului Karen Le Billon: Miksi ranskalaiset lapset syövät ihan kaikkea? Tämä syömisasia on se, josta meillä käydään viikottain vääntöä. Tomaatti tuntuu omituiselta. Paprika maistuu omituiselta. Tätä ei saa nieltyä. Tätä jää jauhamaan. Tämä ruoka on mausteista. Tässä ruoassa ei ole tarpeeksi mausteita. En syö marjoja. En tykkää banaanista. En halua mitään punaista. jne loputtomasti. Tosin myönnettäköön, että parin vuoden aikana on tapahtunut selkeää edistymistä. 11-vuotias on saatu kisailemalla + et kuitenkaan uskalla -jutuilla maistamaan erilaisia asioita. Salaattikin menee jo jotenkuten, koska urheilijat tarvitsee sitä.  9-vuotias lahjottiin. Kun oli maistanut kymnentä uutta juttua (tai sellaista, mistä ei oikein tykännyt) sai leipoa jotain itse valitsemaansa (ja sai mut orjaksi mukaan). Tällä konstilla paprikasta tuli jo ihan hyvää, kesäkurpitsa menee myös ja aika moni muukin (mutta ei tomaatti). Mutta sitten se 7-vuotias. Se ei vaan syö. Lahjom

Tallinna: Oma asi

Viikonloppuna suuntasimme pienellä porukalla viettämään minilomaa. Söimme paljon ja vielä vähän päälle, vaihdoimme kuulumisia ja shoppailimme. Reissun ei ollut tarkoitus olla shoppailureissu, mutta yllättäen kaikki tekivät enemmän tai vähemmän hankintoja. Itselläni oli lista asioista, mitä tarvitsen ja yritin pysyttäytyä tässä listassa. Listalta löytyivätkin (jälleen yhdet) mustat housut ja pari t-paitaa. Ensimmäisen päivän shoppailut olivatkin siinä. Sunnuntaina hotellilta pois lähtiessä kirjaimellisesti törmäsimme pieneen söpöön punaiseen taloon (hyvä kysymys on, että kuinka en ole tätä aiemmin huomannut), jossa sijaitsi Oma asi -käsityöläiskauppa. Tämä pieni punainen talo on rakennettu 1600-luvulla ja on myyjän mukaan pienin muurin sisällä olevista taloista. Talo oli ihastuttava ulkoa, mutta niin olivat myös tavarat sisällä. Loppujen lopuksi päädyin ostamaan Joikin kosmetiikkaa, heijastimet sekä muutamat korvikset. Huom. olisin voinut ostaa täältä vielä monta muutakin asiaa

illallinen Shanghai Cowboyssa

Ystävä täytti vuosia, joten toisen ystävän ehdottamana järkkäsimme sankarille yllätyksen ja veimme hänet syömään Shanghai Cowboyhin . Tai no, yksi ystävä vei hänet syömään niin, että sankarikin tästä tiesi. Ja me loput istuimmekin sitten odottamassa pöydässä yllätyksenä. Yllätys onnistuikin mainiosti. Sankari ei ollenkaan odottanut näkevänsä meidän poppoota paikalla. Shanghai cowboy on ravintola, jonka olen jonkin aikaa sitten jo laittanut Käy-listalleni. Tätä ennen en ollut paikkaan vielä ehtinyt, joten nämä yllätyssyömiset tulivat juuri sopivaan rakoon. Maistelimme raflassa drinkkejä ja söimme vatsamme täyteen. Oli herkullista. Itse söin kasvismenun: Shanghai Set Menu 30€. Ja setti oli kyllä hyvä. Alkupalana olleet nachot ja guacamole veivät kyllä mennessään. Nachot olivat ravintolan omia ja niiiiiin hyviä. Pistaasipähkinät antoivat herkullisen säväyksen guacamoleen. N a m. Väliruokana oli kasvischeviche, joka sekin oli todella hyvää. Tosin hävisi ihan pikkasen nachoi

Théhuone: Thétilaisuus

Mikä onkaan parempi tapa viettää iltaa kuin tehdä se erilaisia teitä maistellen. Petra selvästi tuntee minut ja antoi joululahjaksi teemaistelun. Paikaksi valikoitui loppujen lopuksi Théhuone. Eräänä tammikuisena arki-iltana meitä kokoontui sitten 13 teen ystävää Théhuoneeseen. Mukaan oli päätynyt kaksi miestä, mutta muuten kaikki paikalla olijat olivat about 30 - 40 -vuotiaita naisia. Ilta kesti n. 2 tuntia ja sinä aikana maistelimme laskujeni mukaan 7 erilaista teetä. Kahta erilaista valkoista teetä, vihreää teetä, matchaa, Oolongia, Milk Oolongia ja Pu'erh-teetä. Teetä ryystäesssä (maisteluillan vetäjä kertoi meille heti aluksi, että ryystäminen on sallittua, ellei jopa toivottavaa. Hapen päästessä suuhun teen maku nimittäin korostuu.) kuulimme erilaisia faktoja teestä ja analysoimme teetä samaan tyyliin kuin viinejä. Tuoksuista löytyi niin joulukinkkua, tallia kuin niittyä. Maut vaihtelivat myös paljon. Keskityimme pelkästään maustamattomiin teihin, jotka eivät ole yle