Pientä elämää

Kotipuutarhan raparperit ovat innostuneet kunnolla kasvamaan vasta nyt, joten raparperireseptitkin ovat päässeet hämmentävästi kokeiluun vasta näin heinäkuussa (muutenkin puutarhan sato on ruvennut mukavasti kypsymään. Parvekkeelta alkaa tulla runsaasti avomaankurkkuja ja tomaatit alkavat myös punastua. Chilit ovat hämmentävästi muuttuneet vihreistä tumman violeteiksi (luulin ostaneeni lajikkeen, josta tulee punaisia chilejä, joten en oikein tiedä, mikä näitä vaivaa). Kesäkurpitsa on saanut aikaiseksi 2 pientä alkua, joten saa nähdä kuinka niille tänä kesänä käy. Mansikat kukkivat varhain keväällä ja pääasiallinen sato (aika pieni tosin) syötiin jo kesäkuun puolella. Tämä resepti onkin siis kokeiltu ostomansikoilla). Tämä resepti on yhdistely useammasta reseptistä ja tärkeimpänä vaatimuksena itselleni oli, ettei raparpereja tarvitse keitellä. Halusin myös päälle taikinamurua, joka näyttää kyllä kuvassa erehdyttävästi juustolta... Raparperi-mansikkapiirakka Pohja: 100 g voita (tai marga...

Lauantaina hellepäivää uhmaten päätimme lähteä kahden alamittaisen (toinen tosin on jo mua pitempi...Enää yksi alamittaisista on siis todellisuudessa alle 170 cm pitkä...) + Papu Papusen kanssa retkeilemään Lopelle Iso-Melkuttimen kierrokselle.  Tähän väliin todettakoon, että olen tämän kevään aikana selannut usean kunnan nettisivuja ja etsinyt tietoja retkeilymaastoista/kävelyreiteistä.  Iso-Melkuttimesta tiedon saaminen oli hieman kiven alla. Lopulta Lopen kunnan sivulta tietoa löysi, mutta näin ikävästi sanottuna niin tylsässä muodossa, että sen nettisivun (tai no PDF:n) perusteella en olisi kyllä Lopelle retkeilemään lähtenyt.  Onneksi Iso-Melkuttimesta on kuitenkin kirjoitettu erilaisia postauksia aika runsaasti, joten tietoa löytyi muuta kautta. Ja hyvä niin, koska tämä oli todellakin vierailun arvoinen paikka.   Me navigoimme paikan päälle Google Mapsin avulla, jolloin määränpääksi laitoimme Iso-Melkuttimen parkkipaikka. Tarkempi osoite on Tauluntie 146, Räysk...

Vääksyn reissulla piipahdimme samalla myös Jyväskylässä (kun kerran samalla suunnalla oltiin. Ei siis oltu, mutta päivä oli pyhitetty maakuntamatkailulle, joten muutaman tunnin ajomatka kuului asiaan). Vääksyn vierailusta voit lukea täältä Teeleidissä olen käynyt muutaman kerran aiemminkin ja ainakin yksi aiempikin postaus aiheesta löytyykin. Mutta koska paikka on vaan niin ihana, ansaitsee se ehdottomasti uuden postauksen. Teeleidi on nimittäin teepaikka isolla teellä.  Ensinnäkin miljöö on kerrassaan upea. Vanha puutalo, jossa on kahvilatila sisällä ja lisäksi mitä ihanin puutarha, jossa on myös pöytiä.  Toisekseen palvelu. Tässä paikassa se toimii. Asiakaspalvelijat ovat asiantuntevia ja ihanan ystävällisiä. Tällä vierailulla oli todella ruuhkaista (Teeleidi oli myös mainittu iltalehdessä muutamia päiviä sitten (juttu löytyy täältä ), joten olivat varmasti saaneet paljon uusia asiakkaita) ja siitä huolimatta kaikkien huulilla pysyi hymy.  Ja sitten se tee. Se on hyvä...

Tällä viikolla pakkasimme alamittaiset + Papu Papusen autoon ja suuntasimme maakuntamatkailemaan. Varsinaisena kohteena meillä oli ystäviemme mökki, jossa kävimme päiväkahvilla (eli -teellä) + uimassa (tarkalleen ottaen vain Papu kasteli itsensä). Paluumatkalla pysähdyimme myös Vääksyyn, jonne emme todennäköisesti olisi ikinä päätyneet ilman facebookkia. Nyt Facebookissa oli kuitenkin sattunut jokin aika sitten kiertämään Ranskalaisen kyläkaupan (linkki kaupan sivuille tässä ja lisäksi kauppa löytyy hyvin Facebookista) päivitys palautteesta asiakkaalle (kyllä, asiakas ei aina ole oikeassa eikä asiakkaalta todellakaan pidä hyväksyä epäasiallista käytöstä henkilökuntaa kohtaan).  Siispä auton nokka suunnattiin Ranskalaisen kyläkaupan suuntaan ja ehdimmekin kauppaan juuri ennen sulkemista. Ja samaan aikaan kaupassa oli myös 3 muuta seuruetta, jotka kaikki olivat myös kuulleet kaupasta tämän päivityksen myötä. Koska kaikki halusivat ehdottomasti tukea kauppaa, joka toimi oikein. Tässä...

Sunnuntaina ostimme ja perkasimme (ja pakastimme) tämän kesän mansikat. Niitä on hyvä sitten laittaa smoothieihin pitkin talvea. Mansikoista innostuneena teimme talouden teinin (tai no teini teki, allekirjoittanut ohjeisti + toimi apukäsinä) kanssa todella helpon mansikkakakun.  Mansikkakakku 1 valmis täytekakkupohja mansikoita n. 1 litra 1 prk kuohukermaa 1 prk sitruunarahkaa hieman sokeria hieman maitoa/mehua Hankin elämäni ensimmäisen kerran valmiin täytekakkupohjan ja se oli kyllä todella helppo ja nopea tapa tehdä kakku. Niin helppo, että tämä pitää muistaa jatkossakin. Mutta siis käytännössä kakku toimii näin. Vatkaa kuohukerma ja lisää hieman sokeria. Sekoita sitruunarahka kermavaahdon sekaan. Kostuta kakkupohjan alin osa maidolla tai mehulla. Levitä päälle noin neljäsosa kermavaahdon ja rahkan seoksesta. Levitä tähän päälle viipaloituja mansikoita. Nosta toinen osa pohjasta päälle ja toista sama. Nosta päälle kansi ja levitä tähän päälle loput kermavaahtorahkaseoksesta. Hal...

Juhannuspäivänä pakkasimme itsemme, tavaravuoren sekä Papu Papusen autoon ja huristelimme Porkkalanniemeen. Porkkalanniemi on aivan mahtava ulkoilupaikka (varsinkin, kun opasteita on lisätty viime aikoina sinne runsaasti). Tosin harmillisesti sinne päästäkseen on käytännössä pakko käyttää autoa.  Tällä kertaa olimme perillä noin klo 13.00 ja ensimmäiset retkeilijät olivatkin jo silloin poistumassa. Emme todellakaan olleet ainoita, mutta onneksi tilaa täällä riittää. Parkkipaikalta otimme suunnaksi Pampskatanin, mutta tällä kertaa emme kävelleet näköalapaikalle asti vaan keittokatokselta suuntasimmekin oikealle kallioille ja rupesimme etsimään muutamat kriteerit täyttävää telttapaikkaa. Tällä kertaa kriteereinä olivat: 1. Pohja, jossa ei olisi mielettömästi juuria 2. Hieman suojaisa paikka, jossa ei olisi muita telttoja aivan vieressä (tämä on erityisesti ajateltu Papu Papusen takia, ykkönen enemmän meidän ihmisten) 3. Lähellä näköalaa merelle Ja tadaa, meille aivan täydellinen paik...