Viikonloppu oli täynnä kivaa tekemistä ja muuten vain puuhailua. On harjoiteltu enkun kokeeseen. On tarkastettu matematiikan läksyjä. On kinasteltu kotitöistä. On etsitty epätoivoisesti karkkipäivärahaa. On käyty retkeilemässä (voit lukea siitä täältä ), on käyty leffassa (uusimman Onnelin ja Annelin myötä tuli jo vähän jouluinen olo, hui!). On istuttu säkkituoleissa ja kudottu (tää oli oikeasti hassu hetki. Kolme eri-ikäistä istui ja kutoi. Minä sukkaa, pienemmät kaulahuivejaan (voi kestää jokunen vuosi ennen kuin ne ovat valmiita). Noukittiin silmukoita, juteltiin pienistä ja suurista asioista. Joku totesi, että "isi ei varmaan usko tätä, kun tulee kotiin. Me ollaan ihan hiljaa ja rauhassa". ). On oltu väsyneitä ja on oltu hyperaktiivisia. Joten sunnuntai-illan saapuessa olin enemmän kuin iloinen omasta ajasta. Harvinaista kyllä, talouden teinikään ei ollut kotosalla, joten olin ihan oikeasti itsekseni kotona. Kuusi tuntia aivan omaa aikaa. Kävin salilla. Venyttelin ...