Pientä elämää

Nyt se on sitten koettu, mieletön, järisyttävä, suuri, äänekäs, ihana New York. New York oli kaikkea tuota ja enemmänkin. Nyt kun vihdoin ja viimein olen, ainakin melkein, toipunut aikaerosta, on hyvä aika ruveta summaamaan, mitä kaikkea NYCissä oli ja tapahtui. Me asustelimme AirBnB:n kautta mukavan ladyn luona Brooklynissä. Huoneemme sijaitsi ladyn kotona ja oli juuri sitä, mitä toivoimmekin. Asunnossa hämmentävintä oli kenkien käyttö sisällä (olin kyllä tietoinen tästä etukäteen, mutta silti se tapa tuntui vain omituiselta). Hyvin tähän tapaan kuitenkin tottui ja kengät tuli otettua pois vain sänkyyn mennessä. Ilman kenkiä sitten ei kannattanutkaan kävellä, koska toki kengät toivat lattioille paljon likaa. Keittiötä emme loppujen lopuksi käyttäneet ollenkaan muuta kuin juomien kylmentämiseen jääkaapissa. Ravintola-annokset olivat niin valtavat, että yleensä vielä aamullakaan ei ollut kovin nälkä... Aamulla siis pakkasimme reppuun paljon juotavaa ja suunnistimme kaupunkiin.  

Tämä on ajoitettu postaus. Postauksen julkaisuajankohtana me jo pyöritään toivottavasti hyvissä voimissa NYCissä. Meidän seikkaillessa NYCissä on talonvahti hoitamassa taloa + kasveja. Varauduimme kuitenkin ennakkoon mahdollisiin helteisiin ja virittelimme erilaisia kasteluhässäköitä. Osa kasveista saa lisävettä narun avulla. Muoviputken sisällä menevä naru siirtää vettä pikku hiljaa lasipurkista kasville. Juopommat kasvit ovat saaneet ylösalaisin käännetyn pohjattoman pullon. Pullot ovat Lidlin urheilujuomapulloja, joissa on kätevästi juomakorkki (reiällinen korkki, josta voi juoda). Korkkipään olen työntänyt multaan ja sitten pulloon lisäillään vettä. Mitä kuivempi multa on sitä enemmän vettä valuu ja mitä märempi multa taas on, sitä hitaammin vesi imeytyy multaan ja kuluu siis hitaammin pullosta. Jännityksellä odottaen, miten kasvit voivat parin viikon päästä.

Tänä keväänä nautimme lämpimästä säästä niin paljon. Niinä iltoina kun olimme kotona, grilli lämpeni lähes poikkeuksetta (ja edelleen näinä viileämpinäkin iltoina on grilliruokaa tehty yllättävän usein). Tämän hetken bravuuriksi ovat nousseet hampurilaiset. Löysimme Lidlin pakastealtaasta grilliin sopivat jauhelihapihvit ja niitä onkin sitten käytetty. Näitä pihvejä ei tarvitse erikseen sulatella (miinuksena tosin pareittain pakkaaminen muoviin). Ne laitetaan jäisenä grilliin ja paistuvat siinä todella näppärästi. Pihvien ollessa kypsiä päälle laitetaan cheddarjuustoa (täydellisen viipaloidun cheddarin etsintä on vielä kesken) sulamaan. Grillissä on pihvien kanssa lämmenneet myös sämpylät ja lopuksi täytteet väliin. Meillä väliin kuuluu hampurilaiskastike, sinappi, suolakurkut, salaatti, paahdettu sipuli ja kurkkumajoneesi. N a m. Toki  siellä grillissä on kokkailtu  muutakin. Jääkaapista kaivetut kasvikset ovat päätyneet erilaisissa kokoonpanoissa kasvismössöksi. He

Tänään aloitin päiväni aamukahvilla eli siis teellä terassilla. Aurinko paistoi ja varjossa on huikeat +10C. Terassilla tarkeni auringon lämmössä kuitenkin hyvin. Linnut visersivät. Lokit huutelivat jostakin pellolta. (Miksi muuten aamukahvilla kuulostaa jotenkin paljon paremmalta kuin aamuteellä?) Päässä soi Zen Cafén Aamuisin. Juuri sopiva aamufiilikseen. Jotenkin kyseinen kipale kuvaa myös hyvin tätä kohtaa elämästä, vaikkei aivan kirjaimellisesti. Toistaiseksi talossa on vielä hiljaista (mitä nyt tuuli ulvoo ikkunaan). H lähti yhden kanssa stadicupiin jo aiemmin, muut nukkuvat vielä. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän miellän itseni aamuihmiseksi. Heräämisajassa se ei kyllä näy. Jos joku (kello, aurinko, joku muu) ei herätä, niin nukun kyllä vallan kevyesti ysiin tai kymppiin. Mutta jos jokin havahduttaa, niin herääminen on useimmiten aika helppoa tapahtui se sitten klo 7.00 tai hieman aiemmin (mutta joku raja kuitenkin). Koen nauttivani aamuista tietyllä tavall

...ja suvi suloinen. Suvivirsi on laulettu ja ysit kukitettu maailmalle. Omat seiskat ehtivät kasvaa vuoden aikana lapsista teineiksi. Ensimmäisen kerran sattui niin, että todella moni vanhempi + sisarus halusi tulla katsomaan luokan todistusten jakoa. Melkein meinasi jännittää tätäkin opea. Mutta nyt on sitten kesäloma alkanut. Kesäloman kunniaksi olen herännyt jokaisena loma-aamuna yhtaikaa auringon kanssa. Tänään sain jo kuitenkin nukahdettua uudestaankin. Tästä se lähtee, kesä 2016. Ainakin pari huisaa asiaa tiedossa ja eiköhän niitä tule muitakin. Suunnitelmia on paljon, mutta myös aivan tyhjiä viikkoja on yllättävän paljon. Työasiat on tyhjennetty lähes kokonaan pois päästä (tosin mieltä lämmittää eilen wilmasta luettu viesti, jossa vanhemmat kiittelivät innostavasta matematiikan opetuksesta). Loma on täällä. Tässä vaiheessa loma vaikuttaa kyllä lähinnä pyykin pesemiseltä, kaikkien menojen organisoimiselta, juoksemiselta paikasta toiseen ja ruoan laittamiselta. Lapsip

Kulttuuri on ollut viime aikoina lomailemassa, koska töissä ja vapaa-ajalla on ollut vain aivan liian kiirettä. Viime viikolla kuitenkin ehdimme vihdoin ja viimein treffata Kulttuuriystäväni kanssa ja tällä kertaa kohteeksi valikoitui Helsingin kaupunginmuseon näyttely: Museum of Broken Relationships . Olin näyttelyn suhteen etukäteen hieman skeptinen. Mietin, että haluanko tosissaan kurkistella toisten ihmisten eroihin (parisuhteesta tai muista suhteista). Turhaan epäilin. Näyttely oli hyvä. Eroja kuvaavat tavarat olivat keskiössä, mutta itselleni nousi tärkeämmäksi asiaksi tarinat. Tämä olikin näyttely, jossa tarinat oli kerrankin tuotu näkyviin. Opasvihkosesta nimittäin pystyi lukemaan omaan tahtiinsa jokaisen esineen taustalla olevan tarinan. Joissakin tapauksissa tarina oli yhden lauseen mittainen, joissakin taas useamman sivun. Sain tästä paljon. Helsingin kaupunginmuseo vaikutti nyt uudistuneena myös aika mielenkiintoiselta paikalta. Palaankin sinne varmasti. Ja mikä para