Pientä elämää

Viikonloppuna kävin Petran kanssa ihanan piristävällä sunnuntaikävelyllä. Ja emme todellakaan olleet ideamme kanssa ainoita... Tosin meidän kävely oli sovittu jo useampi päivä aiemmin, mutta sattumalta sää oli mitä mainioin. Pari astetta pakkasta, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta eikä tuullutkaan. Aivan täydellinen sunnuntaikävelyilma. Kipaisimme Munkkiniemen kohdilta meren jäälle luistelureitille (joita ei ilmeisesti enää pidetä kunnossa tänä talvena. Tai ainakin se kunnossapito on todella huonoa... En todellakaan menis enää tuolle reitille luistimien kanssa, mutta kävellen se toimi) ja tallustimme vielä lisäksi hieman ylimääräistä Munkkiniemessä. Ja tokihan sunnuntaikävelyyn kuuluu teehetki. Sopivasti siinä rannassa on Cafe Torpanranta , jonne oli piipahtanut muutama muukin. Mutta jonottaminen kyllä kannatti. Tuli hieman alppiolo: ihmisiä ulkoiluvaatteissa, auringonpaiste, lunta, ihmisiä istuskelemassa täysin lumeen uponneilla terassituoleilla. Me kuitenkin tyydyttii

Tämän tyypin hiihtoloma alkaa olla lopuillaan. Loma on ollut kiva, rentouttava, hauska, erityinen.On suorastaan tylsää palata arkeen maanantaina. Mutta vielä on pari päivää aikaa rentoutua :).  Tänään vastaan tuli tällainen kipale: Kiva. Eikö?

Olin ihan kokonaan unohtanut koko Smartpost-systeemin , kunnes tällä viikolla kävin hakemassa tällaisesta automaatista ystäväni paketin. Ja olihan se helppoa ja kätevää ja kaikkea. Systeemihän toimii niin, että aika monesta verkkokaupasta voi tilata jo paketin Smartpost-automaattiin. Automaatteja löytyy sieltä sun täältä (Espoosta ainakin Isosta Omenasta ja Sellosta) ja niitä ollaan muistaakseni lisäämässä paljon ympäri suomea. Paketin ollessa perillä puhelimeen tulee tekstiviesti, jossa on lokerokoodi. Tämän koodin kanssa sitten kipitetään automaatin luo ja näpytellään koodi. Tämän jälkeen automaatti ilmoittaa nuolella, missä suunnassa paketti on ja nappia painettaessa kyseisessä suunnassa avaa lokeron ovi. Ja lokerossa se paketti sitten odottelee. Myös palautus sujuu suunnilleen samalla tavalla. Unohda siis pakettikortin odottaminen kotiin (nooh, ite olen jo pitkän aikaa saanut ilmoituksen paketista aina tekstiviestillä...) ja erityisesti se postissa jonottaminen. Paketin toimittam

Viime viikonloppuna illastin Petran kanssa Ravintola Aitossa . Ja kokemus oli aivan mielettömän hyvä. Tätä ravintolaa voin ehdottomasti suositella muillekin. Ruoka oli hyvää. Palvelu oli mielettömän hyvää. Viinilistakin oli kiva. En yksinkertaisesti keksi mitään valitettavaa...  Tämäkin on hyvin pieni ravintola, joten pöytävaraus kannattaa tehdä etukäteen. Niin ja jälkiruoka vei mielessään kielen.... Mä vielä fanitan yleensä enemmän pääruokia, alkuruokia, suolaisia ruokia. Makeat ei oo mun ykkösjuttu (tosin kyllä mä niistäkin tykkään, mutta ne on harvoin ravintolassa mun lemppareita). Mutta tämä ihanaakin ihanampi uunijäätelö oli vaan aivan sairaan hyvää. Suorastaan harmitti, kun se loppui...

Muutama viikko sitten päädyin viettämään aikaa Clas Ohlsonille... Siellä tekee silloin tällöin hyviä löytöjä, joten tasaisin väliajoin (harvoin sellaisin) käyn katsastamassa paikan. Josta tulikin mieleen, että pitääkin mennä ostamaan sieltä ripustuskoukkuja valokuvakehyksille. Mutta takaisin asiaan. Viime kerralla C.O:lta löytyi ruuvirasia. Kiva, pieni, muovinen, lokeroitu ruuvirasia. Tosin nykyisessä taloudessani on niin vähän ruuveja, että niitä ei tarvitse erikseen rasiassa säilyttää. Korvakoruja sen sijaan löytyy vähän turhankin paljon. Ruuvirasia päätyi siis korvakorurasiaksi. Ja on kyllä lähes täydellinen siihen tarkoitukseen. Tosin mun kaikki korvakorut eivät edelleenkään rasiaan mahtuneet, koska halusin rasian pysyvän selkenä ja korujen helposti löydettävänä. Nyt rasiassa kuitenkin majailevat kaikkein käytetyimmät korut + parit muuten vain kivat.  ...niin kaunis tämä rasia ei kuitenkaan ole, että se majailisi pöydällä. Kaapista se on kuitenkin helppo löytää.

Olen viime aikoina syönyt yllättävän paljon kasvissosekeittoja. Olen löytänyt myös kasvissosekeiton ja pähkinöiden kerrassaan loistavan liiton. Ripottelen tällä hetkellä sosekeiton kuin sosekeiton pinnalle juuri ennen syömistä paahdettuja pähkinöitä (tai paremman puutteessa vaikka suolapähkinöitä...). Toimii :). Mutta niin, mainitsinkin joskus aikaisemmin kokkailleeni ystäväni J:n kanssa kerrassaan loistavaa kukkakaalikeittoa (josta tulikin mieleen, että meidän tekemän aivan sairaan hyvän suklaakakun ohje on edelleen pyytämättä. Pitääkin kunnostautua.). Tein sitten itsekin sitä muutama päivä sitten ja hyväähän siitä tuli. Ohje on tällainen: Kukkakaalikeitto n. 800 g kukkakaalia 1 sipuli 3 valkosipulinkynttä n.2rkl voita 6 dl kasvislientä 1 prk kookosmaitoa (+ n. 1dl ruokakermaa) 1 tl hienoa merisuolaa ripaus sokeria Pilko kukkakaali pieniksi paloiksi ja hienonna sipulit. Kuullota voissa kattilassa. Lisää nesteet ja anna kiehua kypsäksi (n.30 - 50 min). Soseuta sauvase

Tämä kirjakuukausi ainakin alkoi paremmin kuin edellinen. Jo kuun ekana päivänä sain luettua ensimmäisen kirjan. Löysin ehkä sen lomamoodin, johon kuuluu nojatuoliin hautautuminen kirjan kanssa. Vierellä teemuki ja silloin tällöin vähän joulukarkkeja... Susanna Alakoski: Sikalat Koskettava ja hyvä kirja. Lapsen näkökulmasta kerrottu perhekuvaus ruotsinsuomalaisesta perheestä. Kuvaus siitä, kuinka alkoholista tulee perheen pää. Surullinen, toden tuntuinen, mutta ei kuitenkaan liian ahdistava. Pidin. Jo Nesb ø: veritimantit Mukaansa tempaava perusdekkari. En arvannut etukäteen juonta kokonaan :) Riikka Pulkkinen: Vieras Mä en oikein osaa sanoa, että pidinkö vaiko enkö. Ainakin tämä kirja herätti ajatuksia. Koen jotenkin ehkä tämän "syvällisemmäksi" kirjaksi kuin mitä yleensä luen.  Jälleen mietin tätä lukiessa, että ajatteleeko/toimiiko jotkut ihmiset oikeasti näin. Itselleni koin tällaisen tapahtumaketjun jotenkin kovin kaukaiseksi. Mutta voi olla, että johtuu myös si

Tällä viikolla muhun kolahti tv-tauko. tv-tauko kesti perjantaista perjantaihin ja oli vallan spontaani tauko. En avannut tv:tä kuin kerran ja silloinkin laittaakseni torstai-illan ohjelman ajastukseen. Huomasin myös, etten tällä hetkellä oikeasti katso tv:stä muuta kuin torstaisin tulevan Criminal Mindsin. Tosin tv:hän on auki huomattavasti useammin kuin mitä kyseinen sarja tv:stä tulee...  Oli siis kenties ihan järkevää jättää välillä se tv kiinni ja olla tuijottamatta sitä tylsänä. Ja mitäs tästä tauosta on hyötynyt. Ensinnäkin mulla on ollut aikaa lukea huomattavan paljon. Olen pitkästä aikaa taas hengannut sohvalla ja lukenut kirjoja. Tokihan mä luen kirjoja paljon muutenkin, mutta lukeminen on viime aikoina ehkä tapahtunut enemmän ohi mennen. Nyt olen keskittynyt siihen. Ei niin hyvänä juttuna tuli facebookin Candy Crush Saga -peliin koukuttuminen... Mutta vaatii sekin sentään hieman enemmän älyllistä toimintaa kuin tv:n tuijottaminen... Tämä tauko oli myös sen verran kivuton