Pientä elämää

Kuten viime postauksesta saattoi päätellä, viime viikko oli stressaava, kiireinen ja kaikin puolin normaali toukokuun lopun viikko koulumaailmassa. Niinpä jo etukäteen olimme päättäneet ottaa arvioinnin loputtua irtioton arjesta. Perjantaina keräilimmekin alamittaiset kyytiin ja suuntasimme vuokramökille (samalle alueelle kuin viime kesänäkin). Tälläkään kertaa sää ei oikein suosinut. Viime viikon helteen (kai sellainen oli, enkä vain kuvitellut) jälkeen +16 oli aika hyinen lämpötila. Fiksuna ihmisenä olin kuitenkin pakannut jokaiselle lämmintä vaatetta mukaan ja loppujen lopuksi ei paleltu kuin ensimmäinen yö. Viikonloppuna ehdittiin loppujen lopuksi yllättävän paljon. Soudeltiin, ongittiin (aikuiselämäni ensimmäinen kala saatu! Tosin päästin pienen ahvenen kyllä takaisin järveen samantien.), paistettiin makkaraa, grillattiin, katsottiin futista, paahdettiin vaahtokarkkeja takassa, saunottiin. Alamittaiset kävivät myös pulahtamassa järvessä (me aikuiset pelättiin kylmyyttä se...

Tänään on tapahtunut monta viimeistä asiaa tälle keväälle. Viimeinen varsinainen oppitunti on pidetty, viimeinen tukioppilaspuserrus on hoidettu ja lisäksi olen polkenut viimeisen kerran töistä kotiin. Tosin nämä kaikki asiat jatkuvat kyllä siten elokuussa. Suurempia muutoksia ei ole työrintamalla tulossa. Jos viime viikko oli enemmän tai vähemmän kiireinen (Viimeiset arvosanat annettiin, otettiin vastaan viimeiset näytöt, säädettiin, käännettiin ja väännettiin. Jokainen opehuoneen opettaja oli varmasti enemmän tai vähemmän stressaantunut.), niin tämä viikko tuntuu ihastuttavan seesteiseltä. Tänään pyöräillesäni Haagan läpi (viimeistä kertaa siis näin työmatkapyöräillen tänä keväänä) tajusin, että a) alppiruusut kukkii b) ajan näköjään aivan alppiruusupuiston ohi c) en mene tästä ohi aivan lähiaikoina ja d) olen aikonut mennä alppiruusupuistoon jo monena vuonna. Pikajarrutus, pyörä parkkiin ja kiertämään alppiruusupuistoa. Alppiruusut eivät loppujen lopuksi olleet vielä aivan...

Viimeisen vuoden aikana olen siirtynyt pikku hiljaa enemmän ja enemmän luonnonkosmetiikkaan. Omat ajatukseni siitä, miksi käyttää luonnonkosmetiikkaa perustuvat lähinnä ympäristönäkökulmiin sekä siihen ajatukseen, että iho voisi voida paremmin, kun sille ei tungeta aivan kaikkea mahdollista. Vuoden ajan olen nyt etsiskellyt itselleni sopivia tuotteita ja tutkaillut ahkerasti luonnonkosmetiikkaa käyttävien ystävieni kosmetiikkahyllyjä. On löytynyt tosi hyviä tuotteita, mutta hutilyöntejäkin on toki tullut. Haastavimmaksi olen kokenut hiuksiin laitettavat tuotteet, joten aloitetaan niistä. Haastavin kaveri oli hoitoaine. Mun hiukset on paksut ja hieman luonnonkiharat, joten hoitoaineen pitäisi oikeasti toimia. Kaksi ekaa kokeiluani eivät ainakaan suuremmin edesauttaneet hiusten selvittämistä. Tuloksena oli, että edes suihkussa ollessa hiukset eivät tuntuneet liukkailta ja takuttomilta. Pitkän aikaa kuitenkin periaatteen ihmisenä käytin näitä huonompia tuotteita etsimättä edes uusia (...

Muutama kuukausi ehti vierähtää edellisestä ruokaviikonlopusta (siitä voit lukea täältä ). Viime viikonloppua olimme suunnitelleen taas rakentuvaksi ruoan ja ruokien maistamisen ympärille. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat hieman lennosta, koska ystävämme (not) yrjö saapui kylään. Onnellisesti kävi kuitenkin niin, että viikonloppuina läsnä olleista vain kaksi kuudesta sai nauttia vieraasta. Me muut tyydyimme enemmän tai vähemmän siivoilemaan lattioita, sänkyjä, seiniä ja kylppäriä tai panikoimaan mahdollisesta oksutaudista. Lauantai-iltaan mennessä kaikki olivat kuitenkin suhteellisen yrjöttömiä, joten kolmen ruokalajin illallinen lyötiin kehiin. Tosin tällä kertaa valmistamiseen ei osallistunut muita kuin me aikuiset (desinfioiduin käsin). Tällä kertaa ruokalista näytti tältä (hieno 7-vuotiaan tekemä versio jäi kuvaamatta): Alkuruoka: tonnikalatahnasushit Pääruoka: silakkapihvit perunamuusilla Jälkiruoka: omenapannari jäätelöllä Ruoka upposi tällä kertaa yllättävänkin hyvin...

Kotiin pyöräillen klo 17.00. Syömistä. Loppujen kasvien istuttamista. Pyykin pesemistä. Suihkussa käynti. Ja klo 20.40 tennarit jalkaan ja menoksi. Treffi-ilta arkena on itse asiassa kauheen kätevä. En kuitenkaan mene nukkumaan ennen kuin klo 23.00 joten kohtuu myöhään voi vielä lähteä viettämään aikaa ulos. H on yleensä erittäin ahkerasti bookattu useimpina arki-iltoina, joten senkään puolesta me ei yleensä ehditä tehdä mitään yhdessä ennen kuin klo 21.00. Tällä kertaa puksuttelin junalla keskustaan ja hyppäsin H:n kyytiin. Huristelimme Kaivopuistoon parkkiin ja sitten nauttimaan viilenevästä (mutta lämpimästä, ihanaa :)) illasta. Katselimme merta. pohdimme rakennuksia. Kävimme juomassa lasilliset mattolaiturilla. Ihmettelimme uusia kaupunkipyöriä. Ja ihastelimme (tai ainakin minä) kirsikankukkia Ja tulimme kotiin klo 23.00. Juuri sopiva treffi-ilta.

Reilu viikko sitten hurautin Muhevaiselle ja ostin tämän kevään ensimmäiset taimet. Ajattelin pitää niitä parikin viikkoa taimipurkeissaan, mutta kesä yllätti. Ensinnäkin lämpö on saanut taimet kasvamaan jo urakalla ja lisäksi ne imee vettä urakalla. Istutushommat oli siis syytä aloittaa aiottua aiemmin. Ja mikäs oli aloitettaessa; sää suosii kerrankin. Vappupäivänä isoihin purkkeihin pääsi eniten pienestä purkistaa kärsinyt yksilö: raparperi. Joskus vuosia vuosia sitten olen kasvattanut parvekkeella raparperia ja muistaakseni siitä ainakin yksi piirakka saatiin... Kenties tämä yksilö tuottaa kesän ainakin enemmän varsia, alku ainakin näyttää lupaavalta. Lisäksi tähän mennesäs harkitut yrtit (persilja, ruohosipuli ja timjami) pääsivät altaaseensa vappupäivänä. Nyt tulevana viikonloppuna seuraan liittyy ainakin basilika (tämä kyllä pelottaa hieman yöpakkasten pelossa) ja taidanpa kylvää samaan altaaseen myös hieman salaattia. Tänään sitten ulos muuttivat myös amppelimansik...