Pientä elämää

Lapsoset olivat viikonloppuna poimineet punaisia viinimarjoja, joten saimma niitä ison kulhollisen tuomisina. Taloudessamme ei kuitenkaan ole kuin kaksi, jotka syövät viinimarjoja, joten viinimarjoja tuntui jo pursuavan korvistakin. Viinimarjoja käytettiin smoothieen ja osan pakastin, mutta halusin myös käyttää niitä johonkin leivonnaiseen. Piirakka tuntui turhan suurelta, mutta sitten kuin tilauksesta 52 weeks of deliciousness oli tehnyt punaherkkukakeksejä . Tein reseptiin muutamia pieniä muutoksia, mutta lähes samana ainekset pysyivät. Nämä keksit olivat todella hyviä. Jopa ne, jotka eivät tykkää viinimarjoista eivätkä banaanista söivät näitä keksejä. 15 kappaletta oli juuri sopiva määrä, 5 henkeä vetäisi ne alle 10 minuutissa... Viinimarjakeksit (n.15 kpl) 1,5 dl vehnäjauhoja 1,25 dl neljän viljan hiutaleita 1/3 tl ruokasoodaa 1/3 tl leivinjauhetta 70g voita 1 dl sokeria 1 banaani 1 kananmuna 1/4 tl vaniljasokeria loraus sitruunamehua n.1,5 dl punaisia viinimarjoj...

Tällä hetkellä talo on tyhjä. Ihana hiljaisuus. Osa populasta on kavereilla ja osa kaupassa. Itse valitsin teekupin ja kotona olemisen. Aktiviteetit jatkuvat illalla, joten pieni välihuokaus on ihan tervetullutta. Tässä viimeisen viikon aikana olen ehtinyt käydä naurujoogassa (se oli...hassua. mutta rentouttavaa. teki hyvää.), testata muutaman kivan kahvilan lisää ja käydä ihastuttavassa karkkikaupassa (näistä jutuista voit lukea lisää Petran kirjoittamana ), juhlia lapsisynttäreitä, nähdä kummilapsia, kestitä vieraita, pelata lautapelejä, grillata, nauraa, nukkua vähän, selvitellä lasten riitoja, tehdä ruokaa, leipoa saaristolaisleipää. Ja sitten me käytiin seikkailupuistossa. Leppävaaran Huipussa . Joka oli aivan huippukokemus. Lapsena tykkäsin kovasti kiipeillä puissa ja nyt pääsin jälleen tekemään sitä. Tosin valjaissa ja rakennettuja reittejä pitkin. Mutta olihan se huisaa olla 18 metrin korkeudessa (korkein ja vaativin rata) ja tuntea puiden huojunta tuulen mukana. Tällä kert...

Tämä kuuluu jälleen hyvää helposti -resepteihin. Tosin myönnettäköön, että helppous voi piiliä siinä, että olen tehnyt tätä ööh 13-vuotiaasta asti (toisaalta silloin resepti ei voi olla kovin vaikea...).  Tosin viimeisen kymmenen vuoden aikana todella harvoin, koska tosissaan tajusin nyt vasta, että raparpereja voi ostaa kaupastakin.... Mutta siis, tässäpä ohje pellilliseen raparperipiirakkaa. Raparperipiirakka 4 kananmunaa 3 dl sokeria 100g voita 1½ dl vettä 4½ dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta (hups, tämä unohtui eilisestä piirakasta... No, siitä tuli tosi hyvää silti) raparperia n. 5 vartta sokeria Aloita pilkkomalla raparperit. Tee niistä n.½ cm paksuisia viipaleita. Vaahdota kananmunat ja sokeri (sähkövatkaimella tai yleiskoneella). Samaan aikaan laita voi kattilaan veden kanssa ja sulattele seos hellalla. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään.  Kun kananmunista ja sokerista on tullu kunnon vaahtoa (pikkurillitesti: kasta pikkurillin pää taikinaan ja...

Viime sunnuntai oli jälleen normibrunssipäivä. Tosin sää ei ollut aivan niin huono kuin muutamilla brunsseilla on ollut... Mutta kun vertasi edellisiin kahteen päivään niin sunnuntai kalpeni täysin niiden rinnalla. Olemme H:n kanssa olleet paljon menossa ja meillä on ollut paljon ihania vieraita kylässä. Sunnuntai oli kuitenkin omistettu omalle ajalle. Otimme siis suunnaksi Boathousen, jossa on kesäsunnuntaisin Lazy sunday .  Etukäteen oli tiedossa, että ruokana on ainakin katkarapuja sekä pannukakkuja (kuulimme muutaman pöytäseurueen valittelevan siitä, ettei menu ollut sen tarkemmin nähtävissä netissä, mutta tarviiko sen? Meille ainakin riitti tämä tieto ja oletus, että eiköhän pöydässä ole jotain muutakin kuin pelkkiä katkarapuja...). Jälleen kerran ruoka oli hyvää. Tämä brunssi ei kikkaillut ruokalajien määrällä, mutta laatu olikin mitä parhainta. Itse en niitä katkarapuja syönyt (menin riskillä, katkat eivät kuulu mun lemppareihin), mutta H:n mukaan olivat todella her...

Onnea on ystävä, jonka kanssa voi suunnata kahvilaan. Ja sieltä toiseen kahvilaan. Ja vielä kolmanteen. Ja sitten vielä neljänteenkin. Tosin myönnettäköön, että vain ( :D ) kolmessa näistä joimme teetä. Vietimme Petran kanssa siis vuosittaista Helsinki-päivää (no nyt tämä kesäretkeily on ainakin perinne. Vuoden 2012 päivistä voit lukea täältä ja täältä , vuonna 2013 katseltiin Helsinkiä mereltä päin ja käveltiin, viime vuonna suunnattiin Sipooseen .)Tänä vuonna päivälle oli muutama erilainen suunnitelma, mutta lopulta sää päätti puolestamme. Ei tullut rantapäivää, koska aurinko ei paistanut. Sää oli pilvinen, suhteellisen harmaa, mutta loppujen lopuksi yllättävän lämmin. Juuri sopiva siis nauttia teestä ja hyvästä seurasta. Sää vaikutti kuitenkin kuvausintoon, joten taisin ottaa koko päivän aikana tasan kaksi kuvaa. Senpä tähden tässä postauksessa on kuvitusta myös toiselta päivältä, jolloin kiertelin ystäväni M:n kanssa osan samoista paikoista (tosin sillä kertaa enemmän terass...