Pientä elämää

Tänään olin aikonut mennä nauttimaan viimeisen kerran tälle kesälle Kahvila Siilin antimista. Sää kuitenkin oli poikkiteloin. Kaatosateessa ei tehnyt mieli pyöräillä lähes 30 kilometriä, joten Siili ei osunut työmatkalle. Harkitsin kyllä junamatkallakin pienen pysähdyksen tekemistä, mutta loppujen lopuksi ajatus kuivista vaatteista ja teekupposesta kotona vei voiton. Teetä nauttiessa olikin hyvä muistella viime viikon teekoulutusta. Ikävä kyllä kännykkäni oli jotenkin sumuisella päällä, joten kuvat eivät ole kovin häävejä. Mutta uskaltaisin väittää, että Huli julkaisee huomattavasti parempia kuvia joku päivä samasta paikasta. Viime viikolla nimittäin suuntasimme eräs arki-ilta epämääräisellä porukalla, jonka Huli oli kerännyt kasaan, teekoulutukseen Forsman Tealle . Forsman Tean myymälä on paikka, jonka olen pari kertaa noteerannut, mutta kertaakaan en ollut aiemmin pistäytynyt. Onneksi nyt kävin, koska sehän oli ihan huippu paikka. Forsman Tean arvostus nousi suuresti, koska niillä...

Viime viikonloppuna saimme nauttia Malmin lentokentän lentonäytöksistä. Ne kun sopivasti näkyvät juurikin meidän takapihalle. Ja me ihan tosissaan nautittiin. Olen vieläkin vaikuttunut hienoista esityksistä ja siitä, että lentäjät tosissaan pystyvät istumaan lintsilaitetta pahemmassa pyörityksessä todella monta minuuttia. Huimaa. Hornetti piti järkyttävän suurta meteliä, mutta oli se kyllä hienokin. Järjettömän hienoa temppuja. Tosin itse henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä, että hornetti on harvinaisen turha laite, mutta ei se sen hienoutta poista silti mihinkään. Lentonäytökseen oli myös hyvä kutsua muutama vieras. Toki lentonäytöksen lisäksi ohjelmaan kuului myös ruokaa, tällä kertaa grilliruokaa. Ruokia valmistellessa ihailimme lentonäytöksiä ja sopivasti ohjelman loputtua, ruoka alkoikin olla valmista. Kuvissa näkyykin meidän tämän kesän parhaimmaksi havaitut. Parsaa käärittynä pekoniin, bataattiviipaleet grillikastikkeella (+öljyllä) siveltynä sekä kasvissekoi...

Kesäloma on ehtinyt vaihtua arkiseen aherrukseen koulussa. Alkusyksy on aina erityisen työllistävä, mutta nyt lämpimät aurinkoiset illat ovat tuoneet mukavaa vaihtelua työpäiviin. Illalla on voinut todella vaihtaa vapaalle ja nauttia kaupungista ja ulkoilusta. Ennen töiden alkua ehdimme kuitenkin kokoontua Brunssiryhmämme kanssa ja suunnata brunssille Eiraan. Kokeilussa oli tällä kertaa Sandron kasvisbrunssi, joka kyllä vei kielen mennessään. Tila oli kiva, kattaus oli kiva, ruoat olivat herkullisia ja niitä oli montaa erilaista. Löytyi niin kylmiä kuin lämpimiä afrikkalaistyyppisiä ruokia. Ahmin itseni niin täyteen kylmistä ruoista, että lämpimiä maistoin vain pikkiriikkisen, koska eihän nyt jälkkäripöytääkään voinut jättää väliin.  Jälkkäripöydästä löytyikin erilaisia kakkuja, keksejä, juustoja, tuoreita hedelmiä sekä jogurttia + marjoja. Tämän brunssin jälkeen olo oli tosiaankin täysi. 26,90 euron hinta oli erittäin hyvä. Hinta-laatusuhde oli enemmän kuin kohda...

Viikonloppuna kävimme H:n kanssa ulkona syömässä ja puheeksi tuli kesä ja kesän tekemiset ja se, oliko kesä sellainen kuin olisi halunnut. No, tavallaan tämä kesä on ollut juuri sitä mitä odotinkin (tai no säät ei, mutta se ei mua suuremmin kuitenkaan haitannut). Mutta myönnettäköön, että olisin näiden 10 viikon aikana kaivannut ehkä hieman enemmän vapaa-aikaa. Tai omaa aikaa. Tai aikaa, jolloin oisi ehtinut lukea ja olla ilman keskeytyksiä. No, tuollaisia päiviä ei lapsien paikalla ollessa vaan voi saada ja se on ihan ok. Tosin jo etukäteen odottelen ensi kesää, jolloin suuria raksajuttuja ei ole käynnissä ja mä en ole se pääasiallinen kokki + siivooja + lasten kaitsija. Lapset kuitenkin suuntasivat perjantaina toiseen kotiinsa ja mä oon aika paljon tykännyt tästä aikuisajasta (plus yksi teini paikalla useimmiten). Aamuteetä ei ole keskeyttänyt kukaan. Yhtään riitaa ei ole tarvinnut ratkaista. Ketään ei oo tarvinnut lahjoa, kiristää, uhkailla syömään. Ja on ollut aikaa olla. ...

Kesäloman viimeiset päivät vilistävät ohi hurjaa vauhtia. Torstaina 6.8. vietetty Illallinen taivaan alla -tapahtuma olikin hyvä hetki juhlistaa lähes jo lopussa olevaa kesälomaa, fiilistellä alkavaa syksyä ja tutustua uusiin naapureihin. Me kannoimme torstaina pöytämme ulos kadulle suoraan ulko-ovemme eteen ja kutsuimme mukaan joukon naapureita. Suurin osa tuli syömään kanssamme, osa istumaan iltaa hieman myöhemmin. Söimme, tutustuimme toisiimme, nautimme lämpimästä illasta ja kävimme suuria keskusteluja. Suurin osa muista oli menossa seuraavana aamuna töihin, mutta hups, yllättäen ilta venyikin hyvin myöhäiseksi. Suunnittelimme jo seuraavia katubileitä, ehkä ne jo tänä syksynä ehdimmekin järjestää. Väliäkö sillä, että katu on edelleen hyvin kesken ja näyttää lähinnä rakennustyömaalta. Illan mittaan meitä istui pöydän ääressä yhteensä 14 henkeä. Alkuruoaksi tarjoilimme munakoisokeittoa , jota tällä kertaa haudutimme muutaman tunnin ja se teki kyllä keitolle hyvää. Keitosta tul...