Pientä elämää

Jos et vielä ole käynyt Matinkylän rannassa sijaitsevassa Nokkalan majakassa , niin mene ihmeessä. Meren rannassa sijaitseva kahvila, jossa on kohtuu suuri katettu terassi (talvellakin aika lämmin) ja kesäisin myös katolla sijaitseva terassi. Näihin kahteen ovat koirat myös tervetulleita. Lisäksi on itse ravintola-/kahvilapuoli. Viime keväänä kävin Nokkalan majakassa lounaalla kesken työpäivän (harvinaista herkkua, että on tälläiseen mahdollisuus) ja nyt iltojen pimennettyä suuntasimme Kumpupilven kanssa Kello viiden teelle. Kello viiden teetä on Nokkalan majakassa tarjolla keskiviikkoiltaisin, pöytävaraus kannattaa tehdä ehdottomasti. Meidän lisäksi kello viiden teetä oli nauttimassa useita muita pienempiä ja suurempia seurueita. Tarjoilut olivat hyviä ja mukavan omanlaisiaan. Suolaisista löytyi kyllä kolmioleivät, mutta niissä olikin välissä jonkinlaista punajuuriasiaa. Juustopiiras oli viedä kielen mennessään ja myös lohituulihatut sekä skonssit suolaisella levitteellä olivat

Olemme eläneet koirallista elämää noin 5 kuukautta. Etukäteen mietitytti ajan riittäminen ja se, kuinka joku on koiran kanssa tarpeeksi kotona. Entä miten onnistuvat mahdolliset reissut. Onko jollakin tarpeeksi aikaa ja energiaa olla myös koiran kanssa. No, tähän asti nuo yllä mainitut asiat eivät ole suuremmin aiheuttaneet huolta. Totta kai aikataulusäätöjä on pitänyt tehdä. Onneksi meitä on kuitenkin kaksi aikuista sekä vielä kolme alaikäistä osana päivistä. Pienillä värkkäyksillä ollaan saatu tähän asti hoidettua niin, ettei Papulla ole tullut yli 8 tunnin yksinolohetkiä. Nyt tosin jouluun asti on kerran viikossa haastepäivä. Mutta sekin onnistunee. Vaatii tosin osana viikoista venymistä yhdeltä alaikäiseltä, osana viikoista taas H huristelee hyppytuntien aikana Papun seuraksi ja joskus Papu menee päivähoitoon koirakaverin luo. Katsotaan olenko vielä joulun aikoihin sitä mieltä, että homma hoitui ilman suurempia säätöjä.... Joitakin karsimisia on pitänyt tehdä. Työkavereiden k