Pientä elämää

Jouluun kuuluu ehdottomasti glögi... Ja joulu alkaa marraskuussa, ööh. No glögikausi ainakin alkaa marraskuussa.... Mä en mitenkään hifistele glögien kanssa. Pidän yleensä glögistä kuin glögistä. Eniten alkoholittomista. Glögi-iltojakin on tullut pidettyä tässä kuussa niin yksin kuin ystävien kanssa. Glögi toimii loistavasti yksinään. Mielettömän hyvin piparien ja aurajuuston kanssa. Mutta välillä pitää kokeilla jotain ruokaisempaakin ja uutta kokeilua. Eräs ilta ystäväni P tuli kyläilemään ja tuomaan jenkkimatkan tuliaiskengät. oih ja voih. Uudet tennarit on aina niin kivat. Nämä päätyvät nyt ensin sisäkengiksi töihin ja keväällä pääsevät sitten ulkoilemaan. P:lle tarjosin glögin kanssa sushimaisia lohiwrappeja. Tämä ei ole ehkä paras resepti, mitä olen kokeillut, mutta olivat kuitenkin hyviä ja täyttäviä ja sopivat ihan kivasti glögin kanssa. Sushimaiset lohiwrapit 2 vehnätortillaa n.70g maustamatonta tuorejuustoa 150g kylmäsavustettua lohta viipaleina ½ avokado 1 porkka...

Tänä viikonloppuna mun piti käydä ahkerasti Elixiassa. mun piti käydä lenkillä ainakin kerran. Suunnittelin jopa juoksemisen kokeilemista. En käynyt Elixiassa. Jätin kaikki sisäliikuntakamat erehdyksessä työpaikalle (alitajunta...?). En käynyt lenkillä. Sisäliikuntakamojen mukana töihin jäivät myös kenkien pohjalliset ja ilman niitä nilkka valittaa pitemmästi kävellessä saati sitten juostessa. Kaivoin askarteluhyllyä ja kehitin idean joulukortteihin.  Kävin Sinellissä ja hankin loput tarvikkeet joulukortteihin. Askartelin puolet joulukorteista. Laiskottelin, lueskelin, ajattelin, makoilin sohvalla, kuuntelin musiikkia. p a r h a u t t a. Poltin kynttilöitä. Join litroittain teetä. Kävin ystävän kanssa puolen tunnin kävelyllä. Juotiin samalla glögiä. Ei kävellessä, vaan sen jälkeen. Tein himpan verran töitä = korjasin kokeita. Kauhistelin pimeyttä. Miten klo16.30 voi olla niiiin pimeää. Havaitsin elämäni seisovan hieman paikallaan. Päätin tehdä asialle jotain viimeist...

Viime viikonloppuna kotoilin urakalla (pientä pyörähdystä keskustassa lukuunottamatta) . Leivoin pizzaa pitemmän kaavan mukaan tällä ohjeella. Join teetä (mikä yllätys), luin kirjoja, katselin Criminal Mindseja digiboksilta. Saunoin. Neuloin pipon. Leivoin suklaista daim-piirakka. Oli hyvä ja hidas viikonloppu. Keltaisen pipon ohjeen bongasin vanhasta Kodin kuvalehdestä ja ohje oli kyllä mitä mainioin. Pipo valmistui nopeasti (yhdessä illassa, kun siihen keskittyi) ja ei tarvinnut todellakaan osata mitään hienoja kikkoja. Tupsun valmistaminen aiheutti aluksi hieman päänvaivaa. Onneksi kirjahyllyssäni majailee Iloa tekstiilityöhön 3 - 6 -kirja, josta löytyi havainnolliset ohjeet tupsun tekoon. Tokihan tupsuja olen tehtaillut joskus aika paljonkin, mutta viimeisestä taitaa olla se noin 20 vuotta... oli hieman unohtunut, kuinka pitää toimia. Nyt vain odotellaan sitten, että tulee seuraava pakkasaamu, jotta voin laittaa uuden piponi päähän. Daim-piirakkaa innostuin leipomaan, kun ka...

Lauantaina suuntasin jouluostoksille keskustaan. Joululahjaostokset eivät kylläkään yhtä lahjaa lukuunottamatta edenneet, mutta muuten tuota tavaraa tuntui kertyvän kuitenkin mukaan... Kaikki kuitenkin tietysti tarpeellista :D Suuntasin myös hankkimaan täydennystä teevarastoihin Théhuoneelta (mulla ei ole taaskaan aavistustakaan, että kuinka tätä pitäisi taivuttaa...) ja samalla päätin juoda kupposen teetäkin. Lueskelin lukupiirikirjaa, nautin hyvästä teestä sekä todella maittavasta kroisantista. Mukava pysähtyminen hetkeksi. (Kuinka kätevää muuten onkaan se, että ensin voi kokeilla jotain teetä juomalla sitä "salongin" puolella ja sen jälkeen ostaa sitä, jos sattuu kolahtamaan.) Teen juonti on muuten lähtenyt taas ihan käsistä. Lipittelen päivän aikana ihan sairaan paljon vihreää teetä. Onneksi sen pitäisi olla terveellistä :). Iltaisin (klo 19.00 jälkeen) pyrin juomaan haudukkeita. Tällä hetkellä vuorottelen Sleep Well -haudukkeen (jossa on muun muassa minttua) ja La...

...aamulla kuulas ilman hieman ärsytti, sillä tietenkin torstai-illalla unohdin laittaa auton lämmittimeen. Sisätilalämmitin ei siis hurissut ja aamulla piti siis skrapata kaikki ikkunat. Mutta jo töihin ajellessa ihana sää ja alkava auringonpaiste ilahduttivat. Iltapäivällä sitten pistin vaatetta kunnolla päälle (kerrankin arvioin oikein; ei tullut kuuma eikä kylmä), nappasin kameran mukaan ja lähdin kävelylle. Hieman harkitsin kävelyseuran etsimistä, mutta yksinkin oli hyvä kävellä. Kuvailin ja tallustin. Mietiskelin ja tallustin. Kävin läpi omaa elämääni ja se oli kyllä ihan kasvattavaa puuhaa. Oli hauska huomata, kuinka monen erilaisen mutkan kautta olen tähän pisteeseen päätynyt. Kävellessä alkoi jo hämärtyäkin, ja kun klo 17.15 palasin lähes kaksi tuntia kestäneeltä kävelyltä, olikin jo lähes pimeää. Kotiin päästyä olikin hyvä keittää vähän teetä ja käpertyä kirjan kanssa sohvan nurkkaan. Mukava olla taas vähään aikaan viikonloppu kotona ilman suurempia tekemisiä.

Ikuisuusongelma: pesukone haisee :/ Tähän mennessä testattu:  kaikkien tiivisteiden yms. peseminen - ei auttanut nukkasihdin putsaaminen sekä koneen sisälle jääneen veden pois kaataminen - ei mitään apua  sitruunahapon käyttö: koneeseen 100g sitruunahappoa (saa apteekista) - ei vaikutusta Dr. Beckmannin pyykinpesukoneen puhdistaja - auttoi ehkä viikoksi ja haju palasi jälleen. Siispä. Pesukone (päältä täytettävä) haisee edelleen... Haju ei oo ehkä aivan niin paha kuin ennen edellä mainittuja operaatioita. Mutta haisee se silti. Haju ei kuitenkaan sentään tartu pyykkeihin (koputan puuta), mutta käytännössä pyykinpesukone on pakko pitää auki koko ajan, ettei hajuongelma paisu täysin mahdottomaksi. Ärsyttävää. Hyviä vinkkejä, kuinka hajun saisi pois?

...uusia ruokasanoja jälleen. En ollut ennen tätä syksyä koskaan kuullutkaan ragústa... Jostakin netin syövereistä ohje kuitenkin ilmaantui ja pitihän sitä sitten vähän googlata, että mikä tällainen ihmeellisyys on. Nooh, pelkistettynä voisi sanoa, että ragú (ja erityisesti bolognalainen) on pitkään haudutettu (erittäin pitkään mielellään) jauhelihakastike. Kokkaaminen on tavallaan vaivatonta. Pilkotaan jonkin verran, paistellaan jonkin verran ja sitten vaan annetaan muhia. Itse ainakaan en jätä kuitenkaan hellaa päälle poistuessani kotoa, joten tämän ruoan tekemispäiväksi kannattaa valita päivä (tai ilta), jolloin on huono ilma ja voi hyvällä omatunnolla käpertyä vaikkapa tv:n ääreen. Samalla kastike muhii itsekseen (no, pientä huomiota sille voi välillä antaa) valmiiksi. ...ja on muuten herkullista... Muille ihmislle ragú ei ilmisesti ole niin tuntematon käsite kuin mulle. Eräälle ystävälleni tätä tarjotessa, oli hän heti, "aaa, ragúa".... hämmentävää. Ystäväni suomennos ...

Perjantaina vietettiin tyttöjen jouluiltaa. Taustalla soivat joululaulut, kynttilöitä oli siellä sun täällä, mukana muutama joululehti, puheenaiheina joululahjat ja -kortit ja tarjottavatkin olivat vallan jouluisat. Pöydästä löytyi glögiä, pipareita ja Aura-juustoa. Lisäksi muutama muu juusto ja loppuillasta pöytään tiensä löysivät myös valkkarilasilliset sekä pari litraa teetä... Ilta oli mukava ja jouluinen. Tästä on hyvä aloittaa joulukausi. Senpä takia tänään illalla paikalleen pääsee ensimmäinen talvivalo. Paperinaruhässäkkä, jossa on led-jouluvalot. Joulunodotus on mukavaa, vaikkei jouluvaihe ole vielä aivan täysin päässyt päälle.

Työkaverin suosittelemat ja mulle tuomat kirjat hallitsivat tätäkin kuukautta (viisi kirjaa seitsemästä)... Mä en enää ehdi lukea mitään itse lainaamaani :D. Mutta ei se niin vakavaa, näin tulee luettua kans paljon ja hieman erilaisia kirjoja kuin mitä itse valitsisin. J.Pekka Mäkelä: Nedut Scifi-kirja jonka tapahtumat sijoittuvat pääasiallisesti Vantaalle... Hämmentävä yhdistelmä. Tosin mä en jotenkin laskisi tätä ihan ekana scifiksikään. Tosin en nyt oikein osaa sanoa, että mihin tyylilajiin tämä sitten kuuluisi. Kirjassa oli ihan mielenkiintoinen ajatuskuvio: mitä, jos neandertalin ihmisistä osa vietiinkin avaruuteen, ja mitä jos he tulevat takaisin...  Mutta ei tämä kirja nyt silti ihan kolahtanut. Lee Child: Tappotahti Toiminnantäytteinen jännäri. Helppoa luettavaa, ihan mielenkiintoinen juoni. Tosin vähän ennalta arvattava.... Mä olin aina askeleen edellä kirjan paljastuksia. Ihan jees kirja, aivot narikkaan -materiaalia. Tony Parsons: Mies ja vaimo Kirja, jonka aloi...