Pientä elämää

Pitkästä aikaa on tullut harrastettua taas treffailua. Tosin tuolla sanallahan voi tarkoittaa ihan mitä vain, mutta nyt tarkoitan sanaa siinä perinteisemmässä merkityksessä. Olen käynyt siis (romanttisilla?) treffeillä :). Tosin aina saman henkilön kanssa, mutta kuitenkin :). Olen ollut P:n kanssa yhdessä pienen ikuisuuden ja 2 vuoden kaukosuhteilun jälkeen tuntui hyvältä arjen jakamisen lisäksi viettää aikaa oikeesti kahdestaan. Tekemällä kahdestaan oikeasti jotain, ei vain hengaamalla samassa paikassa, mutta erikseen. Me ollaan siis treffailtu. Ollaan pidetty kiinni siitä, että ollaan vietettty vähintään yksi ilta tai päivä kahdestaan. Merkataan se myös kalenteriin etukäteen, jotta kumpikaan ei bookkaa sitä mihinkään muuhun tarkoitukseen. Nämä meidän treffit ovat 90 % arki-iltoina: helpoin sovittaa kalentereihin. Me ollaan käyty testailemassa uusia (välillä myös vanhoja tuttavuuksia) ravintoloita ja kahviloita. Ollaan hengattu yhdessä kaupungilla. Ollaan katsottu kotona leffaa tai

Fysiikkaan mulla on ollut aikalailla aina viha-rakkaussuhde. Yläasteella, kun fysiikka alkoi, pidin siitä toisaalta ja toisaalta taas en. Olen kyllä aika pitkälti sitä mieltä, että jos meidän fysiikan tunneilla olisi tehty enemmän kokeellisuutta, olisin saattanut tykätä siitä enemmänkin. Ilman kokeellisuutta fysiikka jäi kovin irralliseksi kokonaisuudeksi. Ja vasta näin aikuisena olen ymmärtänyt monen todella käytännön asian liittyvän fysiikkaan. Nuorena en ehkä myöskään ollut kovin kiinnostunut ilmiöistä tai syy-seurussuhteista. Turvavöitä vain kuului pitää, joten mä pidin niitä. Ei mulla ollut pienintä harmainta aavistustakaan siitä, että miksi... Junan ovet avautuivat junan kiihdyttäessä tai jarruttaessa: näin vain tapahtui, mitä sillä väliä miksi.... Esineet tippuu alas päin, joo näinhän tapahtuu aina. ... pieni tutkija sisälläni heräsi vasta paljon yläasteen jälkeen. Yläasteella fysiikka ei kovin vakuuttanut, joten jo lukioon mennessä tiesin lukevani vain yhden pakollisen kurssi

Tähän ruokaan sain reseptin ystävältäni L:ltä. Tosin resepti jälleen hieman muuttui heti ensimmäisellä kerralla... Halloumihampurilaiset (4kpl) 100g parmesaania (tai vastaavaa) 1 pkt halloumia 1 tomaatti 1 avokado 1 punasipuli hunajaa 4 paahtosämpylää n. 2dl turkkilaista jogurttia hieman majoneesia chilimaustetta Raasta parmesaani ja jaa se uunipellille neljäksi keoksi. Paista juustokekoja uunissa 200 C 8 - 10min. Jätä kekojen väliin tilaa, sillä keot leviävät ja lopputulos on ohuet juustokeksit. Anna keksien jäähtyä rauhassa. Viipaloi ja paista halloumi. Viipaloi ja kuullota punasipuli ja mausta se hunajalla. Viipaloi tomaatti ja avokado. Sekoita kastike jogurtista, majoneesista ja chilimausteesta. Paahda paahtosämpylät. Itse laitoin ainekset tarjolle sellaisenaan ja siitä oli hyvä sitten koota itselleen mieleinen hampurilainen.  Omassani oli alimmaisena ja päällimmäisenä kastiketta ja välissä kaikkea muuta :)

Aamiaispaikkoihin tutustuminen jatkuu. Tällä kertaa suuntasimme Kallioon Kauppa & Kahvila Villipuutarhaan. Villipuutarhassa on lauantaisin tarjolla luksusaamiainen kahdessa kattauksessa. Jos tänne haluaa, on pöytävaraus tehtävä hyvissä ajoin. Pöytiä kahvilassa taitaa nimittäin olla 7 (tai sinne päin) ja ovat ilmeisesti käytännössä aina täynnä. Luksusaamiainen oli todella virkistävä tuttavuus. Pöydissä oli valmiina odottamassa lasilliset marjasmoothieta ja heti pöytään saavuttua tarjoiltiin alkumaljat (alkoholitonta skumppaa ja omenamehua, herkullista). Lisäksi aamiaiseen kuului herkkulautaset, jotka kummatkin otimme kasvisversioina. Lautasilta löytyi erilaisia salaatinlehtiä, täytetyt paprikat, juustoja, hedelmiä, vihanneksia sekä levitettä. Lisäksi pöytään tuotiin korillinen leipää ja juomaksi sai kahvia tai valitsemaansa teetä. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. 3 €:n lisämaksulla olisi tällä kertaa saanut jälkiruoaksi juustokakkua, mutta kumpikin meistä oli niin täynn

Viikko meni ihmeen hyvin. Tosin maanantaina söin töissä puolikkaan pizzan, tiistaina söin elokuvissa puolikkaan karkkipussin, perjantaina söin töissä vähän pullaa ja illalla ähkyyn sushilla, mutta niinku muuten...  Pääasiassa söin viikon aikana iltaruoaksi joko salaattia tai jotain vähähiilihydraattista, mehuja en juonut käytännössä lainkaan, karkkia tai jäätelöä en syönyt leffaretkahdusta lukuunottamatta. Harrastin kohtuullisen kokoisia annoksia. Ja liikuin :). Kävin viikon aikana uimassa kilsan, 2 kertaa powerissa ja tulin jälleen yhden kerran töistä kotiin työkaverin kyydillä tarkoituksellisesti niin, että kävelin kotiin n. 5km. Ja olihan tästä jotain hyötyäkin. Herkkuhammasta ei kolota enää niinkään, pikavieroitus siis ilmeisesti toimii. Paino tippui jälleen 700 grammaa. Oon ollut hieman virkeämpi. Pyrin siis jatkamaan tällä linjalla jälleen kerran... Tänään muuten rupesin tekemään kevätsiivousta. Siivosin varmaan ensimmäisen kerran neljään vuoteen keittiön laatikostot ja pesin

Viime viikonloppuna kävin Porvoossa. En näytä koskaan saavani tarpeeksi ihastuttavien puutalojen ihailusta. Tällä kertaa sää oli todella kylmä ja tuulinen, joten Porvoo ei päässyt näyttämään ihan parhaita puoliaan. Mutta ihastuttava pieni kaupunki se silti on. Säästä johtuen kuvat ovat myös harmaita ja kylmän näköisiä...    Porvoo-päivään kuului Jokikadun putiikeissa ristiin rastiin kulkemista. Tällä kertaa en tehnyt mitään suuria löytöjä, ostin vain yhden pienen ihastuttavan kaulakorun. Pääasiallisesti keskityimme kuitenkin syömiseen ja juomiseen. Aamun aloitimme kahvilla ja kaakaolla Porvoon Paahtimossa. Paikassa oli kiva tunnelma ja hyvät juomat. Tänne menen uudestaan. Lounaaksi söimme nepalilaista ruokaa Khukurissa . Jälkiruoaksi kävimme teellä Tee- ja kahvihuone Helmessä  Ja tämän jälkeen olikin hyvä aika suunnata Haikon kartanoon. Loput viikonlopusta kului hieronnan, saunomisen ja kylpemisen, hyvän ruoan ja lepäämisen parissa. Mukava viikonlop

Ja miltä näyttää mun tavallinen (niin tavallinen kuin mikään päivä voi olla) arkipäivä? Tässä yksi esimerkki: 6.40 herätys + vessaan + meikkaus +syömään ja samalla kiskoin P:nkin ylös jossain välissä. 7.25 Lähdin autolla töihin. Tiputin matkalla P:n bussipysäkille ja otin toiselta pysäkiltä työkaverin kyytiin. Matkalla juttelimme lähes ainoastaan työasioista. 8.00 ensimmäiset oppitunnit: 9:n matematiikkaa. Kertasimme valtakunnalliseen, jonka takia tunnelma oli välillä kovinkin hysteerinen. Vertasinkin oppilaita esikoululaisiin ;). 8.45 seisoskelin ulkovalvonnassa ja 9.45 pidin tukioppilaskokousta. 10.00 8:n fysiikkaa.  Kertasimme ja opiskelimme uutta.Toisen tunnin käytimme käytännössä kokonaan kokeelliseen työskentelyyn. Välissä keskustelimme myös opettajan palkkauksesta ja palkan määräytymisestä ja siitä, miksi ihmeessä oon opettaja. 10.45 välitunnin tukiopetin yhtä oppilasta sekä pidin pikapalaverin työkaverin kanssa. 11.45 ruokavälitunti. Söin pikaisesti ja järjestin myöhemmin

Tänään aamulla suuntasin ennen töitä Tapiolaan. Kävin syömässä aamupalan Kaisan Cafessa (ja ostin töihin itselleni korvapuustin....) ja tasan kasilta Stockalle. Stockalta mukaan tarttuivat uusi matto vessaan sekä vihdoin ja viimein mun eka Iittalan vitriini: Klo 8.05 hullujen päivien meno olikin jo aika hullua. Mummot liikkui kyynerpäätaktiikalla ja kassajonot olivat mielettömät. Omien ostoksien kanssa suuntasinkin  leluosaston kassalle; jonossa oli tasan yksi ihminen ennen mua....  Parkkihallista pois pääseminen olikin sitten mielenkiintoinen operaatio, ilmeisesti kaikki muut päättivät suunnata Tapiolaan vasta vähän yli kasilta ja ruuhka olikin aikamoinen. Pienellä värkkäämisellä pääsin kuitenkin ulos ja suuntaamaan töihin. Ihan kiva aloitus aamulle :)

Reilu vuosi sitten perustin ystäväni L:n kansa lukupiirin (P kutsuu tätä L-piiriksi erinäisistä historiallisista syistä), joka on kokoontunut aina kerran kuussa. Ollaan luettu hyviä kirjoja, jees-kirjoja ja muutama katastrofikin on tullut valittua. Ollaan astuttu myös ulos mukavuusalueilta jonkin verran. Kävijämäärät Lukupiirissämme ovat vaihdelleet huimasti. Vähimmillään meitä on ollut paikalla 2 (tämä on tainnut tapahtua vain kerran) ja viimeisimmässä kokoontumisessa oli osallistujaennätys: 7 höpöttävää naispuolista henkilöä. Lukupiirimme pyrkii keskittymään kirjoihin, mutta suurena osana siihen kuuluu myös jutustelu kirjaan liittyvistä asioista tai hieman muistakin... :). Lukupiirissämme on monta hienoa asiaa kuten se, että heeei me luetaan kirjoja. Ja kirjat on aina aika ihana asia. Ja mielettömän hienoa on ollut myös näin aikuisena tutustua uusiin ihmisiin ja jakaa ajatuksia sellaisten ihmisten kanssa, joita ei vielä kovin hyvin tunne. Viime kertainen Lukupiirimme parisen viikko

Viime viikko näytti suunnilleen tältä:  ja tältä: ja tältä: Joten tämä viikko on paluu ruotuun -viikkoon, jota tosin hieman haastaa yksi kylävierailu, yksi leffareissu, yksi sushi-ilta, lauantain aamiaisherkutteluvaraus ja kenties viikonloppuna tulevat vieraat.... Mutta ideana olisi syödä hieman kohtuullisemmin, vältellä mielettömiä hiilaripommeja (varsinkin herkkujen muodossa), juoda enemmän vettä ja käydä urheilemassa vähintään 3 kertaa (enempään en taida kyetä viikon kiireisen aikataulun myötä). Positiivista on, jos tämän kiireviikon aikana todellakin kykenisin hieman tarkkailemaan syömisiä ja liikkumaan jonkin verran. Katsotaan viikon lopuksi kuinka kävi...

E-kirjan osoittautui erittäin haastavaksi kirjaimeksi. Mietin kauan tähän sopivaa aihetta, mutta loppujen lopuksi elokuvat tuntui kuitenkin omimmalta. Lapsena kävin katsomassa elokuvia kiertävässä elokuvateatterissa. Elokuvia katsottiin siis niin koululla, työväentalolla kuin nuorisoseurantalolla. Elokuvaprojektorisetä tuli pikkukuntaamme aina muutaman kerran vuodessa ja silloin suuntasimmekin kavereiden kanssa katsomaan elokuvaa. Mieleenpainuvin elokuva lapsuudestani on Jurassic Park. Hieman pelotti kävellä kotiin pimeässä tämän leffan jälkeen.... Ensimmäisen kerran elokuvateatterissa kävin Oulussa vuonna 1994 katsomassa Poliisiopisto 7:n. ....silloiseen varhaisteiniin tämä harvinaisen huono elokuva taisi upota ;). Yläasteella ja lukiossa kävin katsomassa enemmänkin elokuvia elokuvateattereissa. Sen verran harvinaista herkkua se kuitenkin oli, että joka kerta se oli jotenkin erityislaatuinen tilaisuus. Teininä paras leffa mielestäni oli ehdottomasti Titanic ja ah niin ihana Leonard

Pitemmän aikaa olen jo halunnut käydä Fredalla sijaitsevassa Brooklyn Cafessa (Fredrikinkatu 19)  ja vihdoin ja viimein siihen löytyi sopiva ilta. Brooklyn Cafe on pieni, New Yorkista kotoisin olevien sisarusten perustama, kahvila, jossa käyttökieli on englanti. Palvelu on ihastuttavan ystävällistä, tunnelma kotoisa ja levollinen. Bagelit mielettömän hyviä ja myös tee ja kahvi maistuivat. Kahvila aukeaa arkiaamuisin jo 6.30 ja on auki 20.00 asti (lauantaisin aukioloajat ovat 9.00 - 21.00). Sanoisin, että aika fiksut aukioloajat. Palvelee hyvin töihin meneviä, mutta on auki myös illalla sen verran myöhään, että töiden jälkeenkin sinne voi mennä istuskelemaan. Ja ainakin iltasella siellä näytti väkeä riittävän. Valtasimme itse viimeisen vapaan pöydän....  Sen verran paikkaan ihastuin, että menen varmasti uudelleenkin. Ja taidanpa sitten joskus kesälomalla hipsiä tuonne jo aamusella nauttimaan aamupalaksi bagelin ja teetä :) Ja seuraavalla kerralla voisin muutenkin fiilistellä freda

Kuvassa oleva päivän lounas sai kateellisia huokauksia osakseen. Ei sillä, olisin mäkin huokaillut, jos jollakin muulla olisi ollut tällainen mukana...  ...ja tämä oli sitten tämän viikon kolmas päivä kun söin sushia, hups... Sushin syömisen lisäksi tää viikko on ollut muutenkin omituinen. Oon koko ajan päivissä sekaisin, kun maanantai "puuttui". Muuteki tällä viikolla on ollut säätöä suuntaan jos toiseen. Tiistai oli tavallinen työpäivä, mutta keskiviikkona olin  todella erilaisissa ympyröissä verrattuna normaaliin työpäivääni. Tänään oli työpäivän päätteeksi 2 tunnin koulutus: 40 ihmistä ahdettuna suhteelliseen pieneen tilaan, jossa oli 10 tietokonetta, joita käytettiinkin vielä. Alkuasetelmaan nähden koulutus meni todella hyvin. Ei hysteerisiä kikatuskohtauksia, ei tuskastuneita huokauksia. Suuri merkitys oli kyllä kouluttajalla, se ei hermostunut vaikka meillä olikin jo pieniä vaikeuksia keskittyä aina 100 %:sti asiaan. Huomenna olisikin sitten taas tavallinen työpäivä

Olen kyllä tiennyt olevani tietynlainen roolimalli osalle kummilapsistani ja töiden kautta tätä tulee myös eteen. Mutta viikonloppuna roolimallin ottaminen oli kyllä jo ylisöpöä... 9-vuotias kummityttöni E nimittäin ottaa välillä hieman mallia minusta. Viikonloppuna hän raahasi mukanaan kassia... E:n äidiltä kuulin syyn kassiin olevan minä...  E nimittäin tarvitsi kassin aina mukaan, koska Piikkipaatsamallakin on... Hän oli kurkannut mun kassiin ja senpä takia hänenkin kassissaan piti olla hiusharja, astmalääke (tämä ilmeisesti johtui hillittömästä flunssalääkearsenaalista, mikä laukussani majaili), dödö (tätä en ihan ymmärrä... Ehkä mun smoothie sekotettiin dödöön), peili ja kynä. Ja nämä ei hiusharjan takia mahtuneet käsilaukkuun, joten piti ottaa isompi kassi. Äiti oli sitten ehdottanut, että jos se vaihtaisi hiusharjan kampaan. "Eeeei, Piikkipaatsamallakin on hiusharja!"   söpöä, eikö :) Ja kun tässä viikonlopun reissailun jälkeen tyhjäsin käsilaukkuni, niin paljonhan

Tänä vuonna kunnostauduimme P:n kanssa ja teimme pääsiäisillallisen mun vanhemmille + veljelle. Vietimme pääsiäisen kotikotona niin kuin lähes aina muulloinkin. Käytännössä ruokapuoli kotikotona menee lähes aina niin, että mä suunnittelen äidin kanssa yhdessä ruokalistan ja toteutan sen yhdessä äidin kanssa. Tänä pääsiäisenä päätimme P:n kanssa valmistaa illallisen kokonaan. Ja koska Muhamed ei tule vuoren luo, niin vuoren on mentävä Muhamedin luo. Valmistimme siis tämän pääsiäisillallisen meillä kotikotona. Alkuruokana tarjosimme paahdettua kasvissosekeittoa . Keiton valmistin jo edellisenä iltana täällä kotona ja kuljetimme sen sitten 500km. Pääruokana oli ystävältäni M:ltä saadun ohjeen mukaan valmistettuja "siiliperunoita", yrttimarinoitua naudan paahtopaistia sekä salaattia. Jälkiruoaksi tarjosin sisilialaisittain valmistettua sitruunavaahtoa. Sisilialainen sitruunavaahto 3 dl vispikermaa 1 dl tomusokeria 2 tl vaniljasokeria 150 g mascarponea 1rkl sitruunamehu

auringonpaistetta paljon lunta (siis miten sitä voikin olla vielä näin paljon?) kestohanget (mieletöntä :)) hiljaisuutta paljon unta hyvää ruokaa (ja sitäkin on paljon) kummilapsia ...ja flunssasta toipumista. Äidin sinkkitabletit ovat auttaneet, joko todellisuudessa tai lumelääkkeenä. En oikein tiedä... mutta mä alan olla jo elävien kirjoissa, se on pääasia.    Näistä on tämän rouvan pääsiäinen tänä vuonna tehty. Tykkään. 

Tämä viikko on poikkeuksellinen. Sen lisäksi, että on vain nelipäiväinen työviikko, on mulla myös 2 hidasta töihinlähtöaamua. Kaksi aamua, jolloin on ehtinyt juoda teetä ja lueskella aamulla ennen töihin lähtemistä. ... Ja ehdinhän mä vähän kuvaillakin kauniissa aamuauringossa kuvia. Olisi kyllä tehnyt mieli lähteä uloskin kuvailemaan, mutta ihan kaikkeen ei kuitenkaan aika riitä heti aamusta. Kevätauringon lisäksi kuvioihin on astunut hillitön kevätflunssa, joka iski tiistaina aivan puskista. Yhtäkkiä mulla oli mieletön nuha. Jos en tietäisi paremmin voisin luulla olevani siitepölylle tai jollekin allerginen. Mutta en ole, joten tämä on vain jäätävä flunssa...  Tunnollinen työntekijä, sairastan pitkänä viikonloppuna ;). Ja nuhan ja hillittömän aivastelun ollessa päällä tyydyn siristelemään sohvalla silmiäni auringonpaisteessa. Ulos tekis mieli, mutta tyydyn kohtalooni. Huomen aamulla lähdetään sitten ajelemaan pääsiäisen viettoon kotiseudulle lumen keskelle. Hyvää pääsiäistä siis

Sunnuntaina suuntasimme jälleen brunssille. Tällä kertaa paikaksi valikoitui Kluuvissa sijaitseva Senaatin Hiili . Suuntasimme paikalle heti 12.00 ja joko me oltiin hyvin aikaisia lintuja tai sitten väki ei nyt oikein ole löytänyt (tai ei suosi) tätä paikkaa. Meidän lisäksi nimittäin paikalla oli koko aikana 7 muuta ihmistä. Ensimmäinen brunssipaikka, missä on noin vähän väkeä.... Brunssi oli periaatteessa ihan kiva. Ruoka oli hyvää, ei tarvinnut jonotta, leivät oli hyviä, jälkkäri oli hyvää. Mutta jotenkin kaikki sitten jäi sille ihan kiva -asteelle. Ei mitään erikoista, ei mitään mikä olisi erityisesti kolahtanut (tai no saaristolaisleipä oli hyvää). Kaikki oli jotenkin vähän pliisua. Periaatteessa hyvää, mutta jotain jäi puuttumaan. Myös henkilökunta oli pliisua. Jotenkin tuntui, että henkilökunta lähinnä juoruili keskenään ja ne oli jotenkin vaisuja. Kiireisissä paikoissa asiakaspalvelu jää ymmärrettäväksi aika vähäiseksi, mutta tuolla olisi kyllä ollut siihen aikaa....  Miinusta

Meidän talouteen muutti muutama viikko sitten tällainen: Tämä pikkuinen vehje on nypynpoistaja. Googlailin aikani tällaista etsien, koska mun käyttämä termi oli nukanpoistaja... Joka tapauksessa tällä paristokäyttöisellä vempeleellä voi poistaa vaatteista ne ärsyttävät nypyt (mä nyt yritän oppia kovasti tämän termin). Ja ainakin tähän asti laite on toiminut loittavasti. Pidensin sillä juuri huomattavasti erään neuleen elinkaarta. (Ja tämä laite ei ollut kallis, jotain 10 €.) Saatuani tämän laitteen ensimmäisen kerran käteeni sain jonkinlaisia takaumia lapsuudesta. Meillä on varmastikin ollut tällainen, mutta epäilen, etten ole todellakaan tiennyt, mihin sitä käytetään. Olen varmaan luullut laitteen liittyvän jotenkin parranajoon....

Uusin reseptikokeilu on Anna-lehdestä mukailtu Kasviskeitto paahdetuista kasviksista  1 - 2 sipulia 2 - 3 valkosipulin kynttä 3 tomaattia 2 porkkanaa 1 bataatti 1 jauhoinen peruna 1 paprika pieni pala selleriä n. 3 rkl öljyä suola ja pippuria n. 1l kasvislientä 2 rkl balsamicoa tilkka hunajaa Kuori ja paloittele kasvikset reiluksi paloiksi. Sekoita kasvisten joukkoon öljy ja levitä kasvikset uunipannulle (leivinpaperin päälle). Mausta suolalla ja pippurilla. Paahda kasviksia 225 asteessa n.40 min (tarkista, että kasvikset ovat kypsiä). Kaada kasvikset kuumina parissa erässä tehosekoittimeen. Lisää mukaan jonkin verran kasvislientä ja soseuta. Kaada keittoerät kattilaan ja lisää sen verran kasvislientä, että keitto on sopivaa. Itse pidän aika sakeasta keitosta. Mausta keitto balsamicolla ja hunajalla sekä lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Tarjoa lisänä ranskankermaa.  

Kirjojen määrän perusteella veikkaisin maaliskuuta lyhyimmäksi kuukaudeksi.... Ilmeisesti mulla on ollut tämän kuukauden aikana aika kiire ja lukemiselle on jäänyt vähemmän aikaa. Töissä on tainnut myös olla hieman stressaavaa, koska valitsemani kirjat ovat olleet pääasiallisesti hyvin kevyitä. Tai sitten mä alan henkisesti valmistautua jo kesään :).  Alastair Reynolds: Pääteasema Scifiä pitkästä aikaa. Tykkään lukea scifiä, mutta takuuvarmoilta kirjailijoilta ei kauhean usein ilmesty uusia kirjoja, tai ainakaan niitä ei suomenneta kovin tiuhaan tahtiin. Englanniksi sanat on sen verran vaikeita, etten muutamaa yritystä lukuunottamatta ole scifiä englanniksi lukenut. Tästä kirjasta pidin. Sopii hyvin kaikille scifin ystäville. Jos scifiin ei ole aiemmin tutustunut, sopii tämä siihenkin. Kirjassa ei mitään maailmaa mullistavia oivalluksia ollut, mutta kivaa luettavaa se oli. Belinda Olsson: Raskausjärkytys Tähän aikaan sopiva ;). Lapsia alkaa olla lähes kaikilla tai lähes kaikille