Pientä elämää

Tammikuun vakiojuttuihin kuuluu aineenopettajiksi opiskelevien soveltava harjoittelu. Tämä harjoittelu kestää n. 3 viikkoa ja sinä aikana opiskelijat jalkautuvat meille kenttäkouluihin (toki muitakin harjoitteluita saatetaan tehdä kenttäkouluissa, mutta enimmäkseen ne hoidetaan Norsseissa). Tänäkin vuonna mulla oli pari harjoittelijaa (taitaa muuten olla neljäs vuosi, kun mulla on harjoittelijoita), ja kuten normaalisti, nämä viikot olivat jälleen mielettömän kiireisiä. Yksi auskuista (auskultantti, opetusharjoittelija) kysyikin mielenkiinnosta, että miksi otan harjoittelijoita.  Pienen rahallisen korvauksenhan auskuista saa, mutta se ei kyllä mitenkään voi olla kenellekään pääsyy (koska se tosissaan on hyvin pieni korvaus). Jäin miettimään tätä asiaa ja tajusin, että saan itse näistä harjoittelujaksoista aivan mielettömästi. Pääsen ensinnäkin katsomaan omia opetusryhmiäni aivan eri perspektiivistä. Harjoittelun aikana auskut nimittäin pitävät suurimman osan mun tunneista. Enn...

Sattumoisin olin valkannut kirjanmerkiksi lehdestä leikatun pienen kirjaesittelyn (Julie Kibler: Matkalla kotiin, en ole vielä lukenut).  Tämä pieni lehtileike ehti olla kirjanmerkkinä n. viikon, ennen kuin eräs ilta havaitsin, että toisella puolella oli osa artikkelista, jonka otsikko oli Relaa vähän . Relaa vähän. Aika osuvaa. Itse artikkeli ilmeisesti kertoo, jonkinlaisesta mediaatiosovelluksesta, joka on löydettävissä verkosta. En edes pyri etsimään tätä sovellusta netin ihmeellisestä maailmasta, mutta muuten ajattelin tätä lyhyttä lausetta Relaa vähän . Pitäisi muistaa ja ehtiä ottaa itselleen aikaa. Pitää päiviä, jolloin ei ole mitään suurempia suunnitelmia. Olla hiljaisuudessa. Lukea. Rentoutua. Relata. Tämän alkuvuoden olen juossut töissä kuin aropupu. Hommaa on ollut enemmän kuin tarpeeksi. Toisaalta olen kyllä huolehtinut vapaa-ajalla vastavuoroisesti relaamisesta. Olen nimittäin lukenut todella paljon. Tähän mennessä tämän vuoden aikana on tullut luettua jo seitsemän k...

Keskiviikkoaamuna kännykän herätys herätti 7.00. Puolessa tunnissa teetä hörppien (termosmuki oli jäänyt autoon, joten ei teetä mukaan) valmiiksi. Korvikset korviin ja menoksi. Olin kaksi tuntia ennen tuntien alkua töissä, joten oletin, että kerrankin mulla ois hyvin aikaa korjata kokeita. No loppujen lopuksi aika meni seuraavia kokeita kopioidessa ja sähköopin välineitä keräillessä. 8.40 opetin pienryhmää varten kollegallleni sähköopin kytkentöjä. Ysin jälkeen tapasin harjoittelijani, jonka kanssa kävimme läpi seuraavan päivän fysiikan tunteja. Samalla oli hyvä aika vetäistä toinen muki teetä. 10.00 alkoikin opetus, tosin tällä kertaa ensimmäiset kaksi tuntia valvoin ysien koetta. Kokeen aiheena oli avaruusgeometria. Samaan aikaan siivoilin pöytääni ja loppujen lopuksi tein smartille materiaalia seuraavia tunteja varten. 45 minuutin lounastauon aikana ehdin jopa ottaa hieman rennosti. Edellisenä päivänä tauosta 5 minuuttia oli muuta kuin palavereja muiden opettaj...

Kasvisruokakokeilut jatkuvat. Tällä kertaa kokeiluun pääsi Kodin Kuvalehdestä josku bongaamani kasvislasagnen ohje, tosin pienoisin muutoksin. Hieman jännitti maistaessani, koska olimme juuri saaneet Pjazzassa järkyttävän hyvää kasvislasagnea. No, ei ollut meidän versiosta kilpailijaa Pjazzan vastaavalle, mutta ihan tyytyväisiä ollaan. Lasagne oli hyvää ja koostumuskin oli sopiva. Kasvislasagne Kasviskastike: 2 sipulia 2 valkosipulinkynttä n.2 rkl öljyä 6 porkkanaa n. 200g juuriselleriä 2 tlk tomaattimurskaa 1 tl suolaa n. ½ tl rouhittua mustapippuria 2 tl kuivattua basilikaa 2 tl kuivattua oreganoa Juustokastike: n. 4 rkl voita 1 dl vehnäjauhoja 1 litra maitoa 1 tl suolaa n. ½ tl mustapippuria 1/4 tl muskottipähkinää 1 dl mozzarellajuustoraastetta (Lidl) 1dl emmental mustaleimaa raastettuna 3 rkl parmesaaniraastetta Pinnalle: n. 1dl mozzarellajuustoraastetta Kuullota hienonnetut sipulit ja valkosipulinkynnet öljyssä pannulla. Lisää karkealla terällä raas...

Innostuneena muutaman muun bloggaajan viikkopostauksista (esim. Alman ) päätinpä minäkin kirjoitella joistakin arkipäivistäni. Aloitettakoon siis eilisestä. Lauantai opettajan vapaapäivä (ainakin lähes aina) ja myös tällä kertaa tämän uusioperheen lapseton päivä. Siispä paljon aikaa omille jutuille. Puhelimen herätys herätti klo 7.20. Aamupuuhat sujuivat normin tehokkaasti. 25 minuutin aikana ehtii suorittaa aamupesut, meikata, pukea ja keittää teetä termosmukiin. Klo 7.45 takki päälle ja ulos liukastelemaan autolle. Matkalla juon aamuteeni termosmukista, kuten 95 prosenttina niistä aamuista, jolloin olen liikenteessä auton kera (eli läh es aina). Ensimmäisenä heitän H:n raksalle ja otan samalla uusia raksakuvia. Raksa alkaa jo vaikuttaa siltä, että kyllä sinne saattaapi puolen vuoden sisällä päästä muuttamaan. Huisaa! Raksalta ajelin 1½ tunnin matkan rakkaiden ystävieni ja samalla myös kummityttöni perheen luokse. Päivä kului kuulumisia päivitellessä, lasten telmimistä kat...

Keskiviikon helpot reseptit jatkuvat. Keskiviikkosin tässä taloudessa on vaan joka kerta auttamattoman kiire, joten ruokien on oltava yleensä suhteellisen nopeita. Yksi arjen pelastajista on tämä: Helppoakin helpompi tonnikalapasta 2 prk tonnikalaa öljyssä 1 prk pastakastiketta makaronia tarpeen mukaan Valuta tonnikala. Heitä kattilaan tai mikroastiaan kaupan valmiin pastakastikkeen kera (keskiviikkosin tässä taloudessa ei mietitä hirveästi mahdollisia lisäaineita). Keitä niin, että lämpiää. Samaan aikaan keitä makaronit (lisää veteen joko suolaa tai lihaliemikuutio). Ja siinäpä se sitten on. Ei mitään nätin näköistä (en siis edes yritä ottaa kuvaa), mutta hyvää. Ja helppoa. Ja n o p e a a. Tämän reseptin mulle taisi muuten opettaa siskontyttö joskus teini-ikäisenä (siitä taitaa siis olla suunnilleen 10 vuotta). Aktiivisessa käytössä on edelleen, erityisesti silloin, kun on nälkäisiä lapsia lähistöllä.

Kun viikonloppuun on mahtunut kaikkea kivaa, isoa ja mahtavaa (ja lukemista ja rentoutumistakin), niin oli oivallista päättää viikonloppu brunssiin Pjazzassa (tosin tämän jälkeen ehdin vielä nukkua päiväunet sekä käydä iltateellä ystävän luona). Pjazzaan päädyimme H:n kanssa hieman sattumalta. Viikonlopun aikana ilmeisesti useampi ihminen oli käynyt syömässä Pjazzassa, sillä Instagramiin päivittyi useampi kuva kyseisestä ravintolasta. Koimme tämän lähes kohtalon johdatuksena (tai no minä koin), joten päätimme suunnata keskustaan sunnuntailounaalle. Olin tutkaillut Pjazzan sivuja aamulla ylimalkaisesti ja luulimme siis tosiaan suuntaavamme lounaalle. Ravintolassa sitten selvisi, että olimmekin saapuneet brunssille (nettisivuiltakin näköjään varausta tehdessä tämä kävisi ilmi ja samoin musiikkiosuudessa. Muualta en mainintaa löytänyt). No ei siinä mitään, pöydänkin saimme onnekkaasti. Brunssi maksoi 27€/pää ja sisälsi lasin proseccoa (+:t tästä). Pidin paljon ravintolan sisustukses...

Joululoman runsaan syömisen jälkeen päätettiin jälleen palata ruotuun ja pyrkiä syömään hieman kevyemmin ja terveellisemminkin. Samalla päätettiin kokeilla jälleen uusia (ja vanhoja unohtuneita) kasvisruokia. ...tämän lisäksi kaappientyhjennysprojekti on käynnissä, joten saa nähdä millaisia väkerryksiä saadaan aikaiseksi. Kokeiltavien listalla on ainakin uunissa paahdetut kasvikset sekä kasvislasagne. Näin arjen alkaessa ei kuitenkaan ole hirmuisesti aikaa vääntää ruokaa, joten tänään päädyimme pakasteesta kaivettuun kasvissosekeiton jämään (jee, pakastinkin tyhjenee!). Kasvissosekeitto on havaittu parhaaksi tavaksi upottaa kasvikset sellaiseen muotoon, että nuo pienemmätkin niitä suostuu syömään. Tokihan kasvissosekeitto on ihan eri juttu kuin kasvikset muussa muodossa (epäilen, ettei nää oikeasti tajua, että keitossa on ne aivan samat kasvikset, mitkä muulloin asettuvat inhokeiksi). Viime aikoina on kasvissosekeittoja tullut väännettyä hieman useammin. Viitseliäimpinä päivinä ...

Viiminen lomapäivä (taas vähään aikaan) koitti. Aloitimme päivän nukkumalla iloisesti hieman pitkään. Mulla nyt ei varsinaisesti ollut aikataulua, mutta H oli kuitenkin menossa raksalle.  Ilmeisesti loma on sotkenut rytmin täysin. Lisäksi meidän suurperhetalous muuttui eilen illalla vaihteeksi taas kahden hengen taloudeksi, joten tämäkin on aiheuttanut pientä hämmennystä. On h i l j a i s t a. Kukaan ei kysy mitään, ei sano mitään, ei pyydä mitään, ei kränää mitään. Omituista. No, ei sillä, huomenna meitä on taas illan ajan useampi, ja viikonloppuna vielä useampi. Nautin siis tästä päivästä. Näin vikan lomapäivän kunniaksi olen käynyt läpi lehtipinoa. Aina lehtiä lukiessa olen taittanut talteen poimittavat sivut. Tarkoituksena on ollut parin kuukauden välein käydä lehdet läpi ja irrottaa hyvät reseptit yms. No, eihän tämä ole toteutunut... Tänään pinossa oli 5 kuukauden lehdet. Mutta asia etenee koko ajan. Mulla on 4 muovitaskua: jälkkärit/herkut, ruokaruoat, naposteltavat, si...

Vuosi 2014 sisälsi jälleen paljon uusia asioita.  Alkuvuodesta pakkasin oman kämppäni laatikkoihin ja siirsin itseni ja tavarani osaksi uusioperhearkea. Henkisesti moni asia oli alkuvuodesta raskasta, mutta niistä selvittiin. Alkuvuodesta keskityttiin sisustamaan ja miettimään, kuinka tavarat saadaan mahtumaan ja mistä voi luopua ja mitä pitää hankkia. Käytiin myös H:n kanssa luistelemassa meren jäällä sekä kokeiltiin uusia ruokia. Keväällä minusta tuli myös isotäti, pidin kotibrunssin, kävin kotibrunsseilla ja myös kahviloissa brunsseilla. Kevät oli töissä kiireistä vanhempainvarttien ja ysien hässäköiden kanssa. Kesällä täällä meillä vietti aikaa kummityttöjä erilaisissa kokoonpanoissa. Turisteltiin, kikateltiin. Alkukesän vierailijoiden kanssa paleltiin ja loppukesän vierailijoiden kanssa pakahduttiin. Parhaimmillaan meidän kolmiossa vietti yötä 2 aikuista sekä 7 alaikäistä. Sopu sijaa antoi. Kesään kuului myös juhlia. Valmistujaisia, kolmekymppisiä, rippijuhlat...