Pientä elämää

...pitkästä pitkästä aikaa onnistuin saamaan itselleni syysflunssan. Keskiviikon vastaisena yönä heräsin omituiseen oloon, mutta koska kuumetta ei ollut, sinnittelin kuitenkin töihin. Illalla sitten kuumetta olikin vähän enemmän. Torstaina lämpö vuorotellen nousi ja laski ja lisäksi hävisi ääni. Tänään vaivana on puuttuvan äänen lisäksi kamala yskä. Ärsyttää tämä ihan vähäsen. Tälle viikonlopulle ois ollut monta kivaa menoa. Tänään illalla olisi kansalaistorilla leffapiknik (ilmainen), joka on viikonlopun menoista ainut, jota voin edes harkita. Ja sekin sillä edellytyksellä, että tänään ei enää nouse lämpöä ja tämä kammottava yskä jotenkin vähenee. Kaikki muut menot edellyttävät enemmän tai vähemmän liikkumista ja puhumista, joten ne ei vaan onnistu, höh. Mutta koska tälle illalle on luvattu hyvää ilmaa, niin menkää ainakin te muut pääkaupunkiseutulaiset leffapiknikille, siellä on kuulemma tähän asti aina ollut tosi kivaa. Kuten otsikostakin voi päätellä, on flunssaa hoidettu erila

Näin syksyllä tulee kokeiltua paljon enemmän uusia reseptejä kuin kesällä. Ehkä aikaa on tavallaan enemmän (kesällä on kuitenkin useimmiten menossa jonnekin tai vähintään lukemassa parvekkeella) ja jotenkin syksyyn kuuluu kaikki uusi. Tämä kukkakaalikeitto on helppoakin helpompi. Tai no ilman sauvasekoitinta keitto voisi olla aika haastava tehdä. Teimme tätä ensin kerran. Keitto hupeni sen verran kovalla tahdilla, että seuraavalla kerralla teimme kaksinkertaisen annoksen ja täytimme pakasterasioita keitolla. Koska meidän pakasteemme koko on hyvin rajallinen, roudasimme keittopakasterasiat töihin ja siellä pakkaseen. Nyt onkin sitten monta lounasta valmiina pakkasessa odottelemassa. Mutta siis se keitto: Kukkakaalikeitto 1 kukkakaali (n.600g) 8 - 10 dl vettä 1 kasvisfondiannospaketti tai 1 kasvisliemikuutio 1 pkt Koskenlaskijaa (voimakas) ripaus muskottipähkinää Pese ja pilko kukkakaali. Myös kannan voit pilkkoa mukaan. Laita kukkakaalipalaset kattilaan ja lisää kiehuvaa ve

Tämän kesän (tai no ööh, kesä taisi jo mennä) noutoruokalöytö on ollut Töölössä sijaitseva thaikkuravintola Aa han thai . Tarkemmin ajateltuna olen käynyt tänä kesänä kerran syömässä paikan päälläkin. Ravintola on kiva pieni perusravintola, mutta ruoka toimii loistavasti noutoruokanakin. Mun kesiin kuuluu vakiona Hietsussa beach-kenttien vieressä hengaaminen. Ja koska pari rantakertaa on vielä tälle viikolle tiedossa, ei kesä ole siis vielä ohi. Tosin myönnettäköön, että eilen sää näytti jo erittäin erittäin huolestuttavalta. Ja sateenvarjon alla tuli hengailtua useampaan otteeseen...  Mutta koska rannalla oleminen on yksinkertaisesti erittäin rentouttavaa, en näköjään luovu siitä pienen (tai vähän suuremmankaan) vesisateen vuoksi... Mutta siis, pienen asiasta eksymisen jälkeen, Hietsusta lähtöä tehdessä on ollut kovin kätevää soitella Aa han thaihin, tehdä tilaus ja käydä noutamassa ruoat n. 30 minuuttia soiton jälkeen. Saksa-kesinä ihastuin Dortmundin lähellä sijaitsevaan Bl

Jos tämän alkavan viikon aikana vesisade on ollut jälleen ikkunan takana, nin sunnuntaina ei kyllä vesisateesta ollut tietoakaan. Hyvä niin, ei se olisi sunnuntain suunnitelmiin sopinutkaan ollenkaan. Sunnuntaiaamulla pakkasimme talouden teinin kanssa laatikoittain vaatteita ym. käytöstä poistunutta tavaraa autoon ja hurautimme hakemaan Petran. Tällä kolmikolla sitten suuntasimme levittämään vilttimme ja tavaramme Jokiuoman puistokirppikselle Myyrmäkeen. Päivä oli kiva, mutta kauppa ei kyllä pahemmin käynyt. Mulla oli muutama takuuvarma myyntivaltti, jonka takia tienestini oli lähes 60€. Muilla sitten vähän vähemmän. Kotimatkalla tipautimme vaatteita kasan kierrätykseen, mutta jäihän sitä tavaraa vieläkin. Seuraavaksi otan siis kameran käteen ja rupean kuvailemaan tavaroita fb-kirppiksiä varten. Kauanhan olenkin sitä jo harkinnut... Huolimatta vähäisestä kaupankäynnistä, oli päivä kuitenkin mukava. Mikäs siinä vaihtaessa kuulumisia, viettäessä pientä piknikkiä (me oltiin varauduttu

Kuva kertoo jo lähes kaiken. Nämä 24 h on pyhitetty lukemiselle, reseptien etsimiselle, hiljaisuudelle, olemiselle ja vähän nukkumisellekin. Ekan työviikon jälkeen nämä ovat erittäin tarpeellisetkin. Parempaan väliin ei olisi voinut osua H:n venereissu. Enkä yhtään pistänyt pahakseni sitäkään, että talouden teini on myös muualla yötä. Oma rauha, onko parempaa? Olen varmaan aiemminkin siitä kirjoitellut, että tarvitsen ehdottomasti ne omat hetkeni aina silloin tällöin. Tähän uusioperhekuvioon lähtiessä etukäteen hieman jännittikin, että kuinka käy. Ennen tätä vaihetta olin kuitenkin elämässäni pystynyt aina ottamaan suunnilleen viikottain omaa aikaa. No, seitsemän kuukautta on kulunut tätä vaihetta ja ihmeen hyvin on sujunut. Omia hetkiä löytyy aina silloin tällöin. Tosin usein ne ovat suunnilleen tunnin mittaisia. Näköjään sitä on kuitenkin oppinut ottamaan niistä kaiken ilon irti. Lukeminen on vähentynyt radikaalisti ja sille pitää kyllä jostain kaivaa enemmän sopivia hetkiä. Hi

...laitettu kaappiin. No, ei... lämpimät ilmat ovat jatkuneet nämä kaksi työpäivää, joten kesämekko pääsi sunnuntain pesun jälkeen maanantaina taas päälle. Tosin yö oli ollut ilmeisesti sen verran kylmä, ettei mekko ollut ehtinyt kuivua... Ohut kangas kuivuu kuitenkin onneksi nopeasti päällä. Hieman on haikeutta ilmassa, kun kesä on ohi (kyllä, silloin kun koulut alkaa, kesä loppuu). Tai no ainakin loma on ohi. Toisaalta on ollut kiva nähdä työkavereita ja on ihan mukava aloittaa huomenna taas varsinainen opetuskin. Mutta sitten taas näin töiden aikana on sidottu aikatauluihin ja on kiire ja paljon kaikkea. Haikeutta aiheuttaa myös se, että viime viikonloppuna oli vielä mahdollisuus pulahtaa joka aamu aamu-uinnille ja illalla ilta-uinnille ja istuskella laiturilla. Auringon laskiessa kameraan talllentui hämmentävä kaksoisaurinko....ja nyt kun on syksy ja työt ja kiireet, niin vastaavia aamu-uintihetkiä ei kyllä enää tule. Toisaalta muutaman viikon päästä voi kaivella kynttilät esii

Vikoja lomapäiviä viedään. Onneksi tänäkin vuonna suuntaan töihin ihan positiivisin mielin ja tällä viikolla kävinkin jo pikaisesti koululla kääntymässä. Ensi viikolla se sitten tosissaan alkaa. Loman loppumetreillä teimme Suomi-lomareissun. Viihdykkeinä matkalla toimivat äänikirjat, joiden kuunteluun kaikki jaksoivatkin kiitettävästi keskittyä. Itse tosin vänkärin paikalla yleensä nukahdin viimeistään 10 minuuttia tarinan käynnistymisen jälkeen... Mitä opimme tästä, äänikirjat eivät taida olla mua varten. Tyydyn siis edelleen ihan perinteiseen lukemiseen... Matkaan kuului sukulaisia, huvipuistoa, uintia, uintia ja vielä kerran uintia, autossa istumista, grillaamista, mölkkyä, salkotennistä ja muutamia nähtävyyksiäkin. Lappeenrannassa pysähdyimme ihastelemaan hiekkalinnaa, jonka teemana oli tänä vuonna musiikki (ja söimme jäätelöt). Imatralla katsoimme koskinäytöksen (ja söimme jäätelöt). Muutenpa aika kului maisemia ihastellessa (ja jäätelöä syödessä). Oli hyvä reissu.