Pientä elämää

Näin tunnolliselle opettajalle tyypillisesti sairastuin sitten nyt joululomalla. Jouluaattona olotila alkoi heiketä ja nyt on flunssa vaivannut enemmän tai vähemmän 6 päivää. Lämpöä ei ole enää onneksi ollut muutamaan päivään ja nyt jo jaksaa käydä hieman ulkona kävelemässäkin, ilman että täydellinen uupumus iskee. Vaikka hieman harmittaakin, että loma menee näin sairastaessa, niin on tässä kyllä paljon hyviäkin puolia. A) ehtii lukea. Olen lukenut ihanan monta kirjaa tämän viikon aikana. B) ei tarvitse tehdä sijaisohjeita. Ei yrittää kipeänä muistella oppilasryhmien tarpeita ja sovittuja asioita. Ei tarvitse ajatella työasioita. C) ei tule oltua töissä puolikuntoisena. Ja tähän aiheeseen liittyen siihen aineenopen työpäivään. Alla kuvattu työpäivä oli viimeisellä viikolla ennen lomaa. Suhteellisen normaali työpäivä itselläni. Koululle klo 7.40. Kasiluokan fysiikan kokeiden tulostus + kopiointi, seiskaluokan matikan kokeiden pisteiden laskeminen + arvosanojen laittaminen. Klo 8.05 taka...

Joululoma ja joulupuuro. Sopiva kaksikko tähän hetkeen. Viimeiset paketoinnit on tehty. Vielä edessä yksi kauppareissu maailman ruuhkaisimpaan aikaan (otettiin jo se asenne, että nyt mennään tutustumaan ruuhkaan, muuten siitä ei selviä järjissään). Tällä viikolla on ollut paljon perinteisiä jouluasioita. Perinteinen jouluteehetki Kumpupilven kanssa. Perinteinen glögi-ilta osa II on myös pidetty. On nähty ystäviä. On juhlittu koulussa kuusijuhla. On korjattu kokeita hiki hatussa ja toivoteltu hyviä lomia. Joululoman kirjapino on myös huomaamatta kasvanut ja kasvanut. Ei liene vaikeaa arvata, mitkä asiat kuuluvat tähän joululomaan (jos oli, niin tee ja kirjat). Pian talvinen maisema vaihtuu toivottavasti vielä talvisempaan. Joulu on täällä. Ihanaa, rentouttavaa joulua kaikille

Jossakin vaiheessa joulukuuta se tapahtuu. Nousen ylös ennen muita. Hiivin alakertaan (etteivät muut heräisi, koska a) muut tarvitsevat unta b) itse tarvitsen omaa aikaa), keitän teetä. Teekupin kanssa istun sohvalla ja katselen ulos hämärään. Taivas vaalenee pikku hiljaa. On joulufiilis. Jouluvalot ovat ainoa valonlähde sisällä. Hyvinä vuosina ulkona on lunta, useimmiten ei. Tässä vaiheessa joulu yleensä hiipii sisälle. Ja tätä se joulu parhaimmillaan itselleni onkin. Ei kiirettä, ei stressiä. Joululaulut luovat omaa tunnelmaansa, mutta tällaisena aamuna en kaipaa edes niitä. Kaikki kuvat ovat hieman tärähtäneitä. Minkäs teet, sitä aamun hämärä ja silmien siristely tekee. Keittiössä on vielä pienimuotoinen kaaos edellisen illan jäljiltä. Ruokapöydällä tuoksuu hyasintti. Se jouluperinne, joka on ollut mukanani lapsesta asti. Hyasintin tuoksu on se the joulutuoksu. Sukulaisglögeillä saimme tuliaisiksi myös jouluruusun, joka istuu kuin nenä päähän sohvapöydällemme. Tänään teekup...

Tämän joulun alla on löytynyt useampia uusia leivonnaisreseptejä. Yksi näistä on suolaiset joulutortut, joiden ohje mukailee Valion reseptiä. Näitä on näppärä tehdä vieraille, eivät vaadi nimittäin mitään suurta valmistelua. Tämän vuoden sukulaisglögeillä (nimi voisi olla myös vanhusglögit, jokainen vieras on nimittäin näillä vuosittaisilla kekkereillä yli 70-vuotias) nämä pääsivät pöytään. Suolaiset  joulutortut 500g voitaikinalevyjä 1 kananmuna hieman seesaminsiemeniä 1 pkt ilmakuivattua kinkkua 1 pieni persimon n. 100g aurajuustoa Ota voitaikinalevyt sulamaan pakkauksen ohjeen mukaan. Puolita levyt ja tee neliöiden kulmiin pienet viillot. Taittele levyt tähtitorttumaisesti (nostele joka toinen kulma keskelle) ja nipistä keskellä tiukasti yhteen, jotta torttumainen muoto säilyy uunissakin. Voitele tortut kananmunalla ja ripottele päälle seesaminsiemeniä.  Revi ilmakuivatusta kinkusta paloja torttujen keskiosan päälle, lisää muutama nokare aurajuusto...

Tänä vuona vietimme glögijuhlia jo neljättä kertaa, tällä kertaa tosin uudessa osoitteessa. Vieraslista on vuosien mittaan vaihdellut suuresti ja ajankohtakin on hyppinyt ympäri joulukuuta. Tänä vuonna glögiä keiteltiin jo joulukuun alussa. Joinakin vuosina on glögi-iltoihin kuulunut jotain ohjelmaakin (mm. pakohuonepeli: Pako lastenhuoneesta), mutta tänä vuonna pääpaino oli ihan vain glögissä ja seurustelussa. Ja lisäksi oli ihan pienen pieni musavisa (joukkueittain vieraiden tehtävä oli arvata, mikä kappale on kyseessä pelkän alkusoiton perusteella). Glögikattilat höyrysivät hellalla ja vieraat tulivat ja menivät. Glögeinä tarjoiltiin sekä tummaa että vaaleaa. Tumma oli ihan kaupan purkista, mutta vaalean keittelimme itse. Vaalea glögi Glögipohja: tilkka vettä 2 dl sokeria 1l omenamehua 2-3 kanelitankoa maun mukaan neilikkaa(kuivattuna) maun mukaan tähtianista(kuivattuna) Laita kattilaan pieni tilkka vettä ja  sokeri. Kiehautetaan nin, että sokeri liukene...

Muutama viikko sitten perjantaina alkoi lomavarvasta jo hieman kutkuttamaan. Aamupäivän 4 oppituntia menivät aika näppärästi. Ei ongelmia ja ihanaa keskittynyttä opiskelua. Hankalatkin asiat upposivat oppilaisiin. Puolilta päivin hurautin tuomaan auton kotiin ja ehdin istua sohvalla ja hymyillä tulevalle minilomalle. Sää ei mitenkään näyttänyt hehkeältä, mutta onneksi se ei haittaa mitenkään minilomakohteessa. Miniloma tosissaan oli nimittäin miniloma. Risteily Tukholmaan.... Ei siis mitään isoa eikä ihmeellistä. Mutta tässä vajaan 6 vuoden parisuhteessa tämä oli a) ensimmäinen yön yli kestävä risteily yhdessä b)selkeä (yli 12 tuntia kestävä) irtiotto arjesta kahdestaan. Tälle syksylle sitä olikin jo kaivattu. Ristely toi univelan lisäksi yllättävän hyvät ravintolakokemukset, ihanan pakkaskävelyn (Helsingistä lähtiessä satoi kaikkea ikävää, Ruotsin puolella aurinko paistoi) Tukholmassa sekä ihan vain olemista. Energiaa, energiaa. Sieltä sitä tuli. Mutta ne ravintolat. Yllättäv...

Ensimmäinen päivä joulukuuta heräsin perheen voimistelijan kanssa aikaisin. Pakkasaamussa saatoin voimistelijan esiintymispaikalle ja hipsin takaisin kotiin. Makkarin nojatuolissa teetä nauttiessa oli jälleen kerran ihana nauttia talon hiljaisuudesta. H:n kanssa avattiin joulukalenteri vielä muiden nukkuessa. Oli kiva fiilistellä aamua ja joulukuuta. Ja siitä se normikiire sitten lähtikin. Mutta onneksi aina välillä ehtii pysähtyäkin. Jälleen kerran joulukuu pääsi yllättämään. Ihan vasta oli elokuu ja syyskuu ja syyloma ja ja ja... Ja nyt kohta ollaa jo joululomalla. Ja sitä ennen ehtii tapahtua vielä paljon. Hyvässä. Tänä viikonloppuna on otettu joulua vastaan urakalla. Lasten kanssa leivottiin (ja koristeltiin; yhdessä todettiin, että itse tehty pikeeri toimii hirveän paljon paremmin kuin kaupan) pipareita. Joulukalentereita on avattu ja syöty paljastuvia yllätyksiä ilolla + kauhulla... Lasten kalenterista tulee kasa jelly beanseja. Osa niistä on hyviä ja osa aika paljon pahem...