Pientä elämää

Tämän vuoden yksi parhaista joululahjoista (vaikka H:n kanssa ihan itse sen keksimmekin) lapsille oli Pakohuonepeli. Alamittaiset (9v, 11v ja 13v) eivät olleet aiemmin pakohuonepelissä olleet, joten tähän kyseiseen joululahjaan virittäydyttiin niin tunnelmallisesti kuin harjoittelemallakin ennen varsinaista peliä. Marraskuussa katsoimme yhdessä Pirates of the Caribbean -leffoista ensimmäisen (nuorimmainen ei sitä ollut vielä nähnyt, ja hänen silmänsä peitettiinkin aina välillä, jottei aiheutettu painajaisia) ja jutusteltiin yleisesti leffojen henkilöhahmoista (ai miksi? Valitsemamme pakohuonepeli oli nimittäin Labyrinth Gamesin Dead man´s chest, jossa yritetään paeta Davy Jonesin tyrmästä.) Lapset tulivat meille tänä jouluna Tapaninpäivänä ja päivä aloitettiinkin omalla pakohuonepelillä. Lukittauduimme lasten kanssa lastenhuoneeseen, joka oli hieman muuttanut ilmettään parin päivän aikana. Pelin rakensimme varsinaisesti aikuisia ystäviämme varten, mutta hyvin se toimi skideilläkin

Tänä vuonna mentiin tosiaan hieman erilaisella systeemillä kuin koskaan aiemmin. Tosin meidän sekapoppoolle ei toistaiseksi ole syntynyt yhtään jouluperinteitä (joulupäivän pizzat oli jossain välissä vakiona toistuva asia, mutta sitäkään ei tapahtunut tänä vuonna). Olemme viettäneet jouluja lasten kanssa, jouluja H:n sukulaisten kanssa, joulua aikuisten kesken, joulua mun kotikotona jne. Tällä kertaa suuntasimme H:n kanssa jouluksi Tallinnaan (skidit olivat äitinsä kanssa viettämässä perinteisempää joulua).  Söimme hyvin ja teimme yhden uuden ravintolalöydönkin ( Clayhills Gastropub ), josta sai oikein mainiota ruokaa jouluaattonakin. Jouluaattona kävelimme kaupungilla ensin päivällä ja sitten vielä uudemman kerran illan jo pimennyttyä. Jouluvalot valaisivat kaupungin ja meitä oli iltakävelyllä yllättävän monta. Ihmiset hymyilivät toisilleen, glögiä juotiin ja oli sopiva pikkupakkanen. Olimme tällä kertaa panostaneet hotelliin ja olimme Swissôtellissa. Jouluaattoaamuna heräsimme sii

Tänä joulunaikana olen katsonut enemmän tv-sarjoja kuin varmaan koko vuonna. Suurimpana syynä tähän ovat olleet keskeneräiset joululahjat eli villasukat (onneksi kyseiset lahjat vaihtavat omistajaa vasta uuden vuoden aattona, sillä viimeinen pari on vielä hieman vaiheessa). Joululoman alkaessa oli vielä useammat parit valmistumatta.  Koska tv-sarjat tekevät neulomisesta huomattavasti viihdyttävämpää, on Netflix ollut kovassa käytössä. Tässä koonti koukuttavimmista ilman sen suurempaa parhausjärjestystä. Yhteistä muuten kaikille on se, että jo alussa asti on tiedossa, mitä tapahtuu (tai on tapahtunut). Enemmänkin sarjoissa pureudutaan siihen, miksi jotain tapahtuu sekä tapahtumien historiaan.  Ensimmäinen listallani on hieman poikkeus tästä, mutta ei kokonaan. Jos kaipaat siis hyvää katsottavaa, niin tässäpä muutama. Jumalattomat Historiallinen sarja 1800-luvun lopun jenkeistä. Jännäri, joka piti otteessaan. Viidestä tähdestä antaisin neljä. Manhunt: Unabomber Tämän sarjan katso

Me päätimme tänä vuonna poiketa kaikista aikaisemmista kaavoistamme ja suunnata jouluksi minireissuun. Tänään olemme siis suhauttaneet lahden yli Tallinnaan ja vietämme omaa hemmottelulomaamme ihanassa hotellissa. Tarkoituksena on syödä ja nukkua hyvin. Käydä vähän pyörähtämässä joulutorilla. Lukea paljon, kylpeä hieman ja ihan vain olla. Nauttia siitä, kun on aikaa olla ihan vain kahdestaan. Eilen illalla nautimme ystävien seurasta ja nyt on hyvä hetki nauttia ihan vain meidän kahden omasta seurasta. Parin päivän päästä suuntaamme takaisin kotiin ja vietämme sitten vielä lasten kanssa oman joulun.

Sunnuntai-illalla se iski. Joulutunnelma. Hieman sitä olikin jo odoteltu ja juuri sunnuntaipäivällä sitä kovasti kaipailin. Talouden lasten ukin kanssa nimittäin päiviteltiin sitä, kuinka tänä vuonna joulutunnelma ei ole vain ilmaantunut, vaikka luntakin on. Pääteltiin sitten, että ehkä Suomi100-meiningit vaativat sen verran huomiota (mikä on tietenkin hyvä), että joulu jäi jotenkin paitsioon. Mutta sitten, viisi tuntia myöhemmin se joulutunnelma löytyi. Olimme H:n kanssa taivaltaneet kävellen pikkupakkasessa kauppaan ja takaisin kotona virittelin Spotifysta soimaan joululauluja. Kudoin sukkaa ja mietiskelin glögi-illan tarjottavia. Ja tadaa, sieltä se yhtäkkisesti löytyi. Joulufiilis . Tarvittiin siis hieman jäässä olevat varpaat ja posket, joululauluja sekä sukan kutominen. Ja aikaa istua ja olla. Viime viikon aikana tapahtui myös joulujuttuja jälleen. Hyasintit vaihtuivat jouluasetelemissa uusiin (tiesin, etteivät ne kestä koko joulukuuta...) ja pipareita leivottiin. Tällä kerta

Tässä vaiheessa vuotta olo on hieman nuutunut. Kuten kuvassa olevien ruusujenkin. Tänäkin vuonna joulu tulee jotenkin yllättäen (oletan, että tämä sama olotila mulla on joka vuosi). Tässä vaiheessa on enää viisi työpäivää jäljellä ja jouluaattoonkin on vain 7 yötä. Tänäkään vuonna jouluvalmistelut eivät aiheuta nuutumista vaan se yleinen kiire töissä. Tällä viikolla oli kahdet kokeet (toiset vielä korjaamatta) ja ensi viikolla vielä kuudet. Tunneilla on siis ollut pientä paniikkia ilmassa, kun asioita on kerrattu ja väännetty. Lisäksi opella on ollut pientä paniikkia ilmassa kokeita korjatessa. Periaatepäätökseni on nimittäin, että joululomalle en kokeita ota. Ensi viikon aikana pitää siis ehtiä ne korjata. Tänä vuonna meillä ei ole koulussa varsinaista joulujuhlaa (itsenäisyyspäivää vietettiin sen verran suureellisesti, että joulujuhla päätettiin skipata), joten se on kyllä vähentänyt stressiä sekä kiireen tuntua huomattavasti. Pitää olla siis kiitollinen siitä. Samoin kuin si

Kasvissosekeitot uppoavat yleensä tässä taloudessa niin lapsiin kuin aikuisiinkin. Itseäni kuitenkin on ruvennut hieman kyllästyttämään se normikasvissosekeitto (tosin vaihteluahan saa vaihtamalla kasviksia/juureksia, mutta silti). Niinpä uusimpana tulokkaana kasvissosekeittorintamalla on tällainen hieman mausteisempi keitto (keitto on jalostettu Kodin Kuvalehden reseptistä), jossa on mukana linssejä tuomassa suutuntumaa. Linssi-kasvissosekeitto 2 isoa sipulia 3 valkosipulinkynttä 3 porkkanaa 1 bataatti 2 rkl öljyä 2 tl paprikajauhetta 2 tl mango currya 1 tl juustokuminaa 1 tl jauhettua korianteria ½ dl tomaattisosetta hieman punaista currytahnaa 1,3 l vettä 1 pkt (290g) punaisia linssejä nesteessä 1 kasvisliemikuutio (½ Koskenlaskija-juusto) 400g kookoskermaa Pilko sipulit, porkanat ja bataatit (palojen ei tarvitse olla erityisen pieniä, mutta mitä pienempiä, sitä nopeammin toki kypsyvät).Valuta linssit ja huuhtele ne hyvin (itse annan niiden seistä puhtaassa ve

Vähiin käy ennen kuin loppuu. Ennen joululomaa olevat työaamut nimittäin. Hyvä niin, koska päällimäisenä ajatuksena viime viikolta on mieletön kiire ja stressi työhön liittyvistä asioista. Mutta kyllähän sitä ehti tapahtua jouluunkin liittyviä asioita. Iso ikkunatähti pääsi vihdoin ja viimein ikkunaan. Itsenäisyyspäivän aattona juhlittiin ensin koululla 100-vuotiasta Suomea ja illalla käytiin vielä juhlistamassa Oopperatalolla. Itsenäisyyspäivänä juhlittiin perinteisesti kummitytön synttäreitä (nämä asiat yhdistän myös joulun valmisteluun, vaikka ovatkin aivan irralliset joulusta). Ja ehdittiinhän me käydä H:n kanssa jouluostoksilla (lista on hyvin suppea ja sisältää aika vähän materiaa), sekä käydä pikkujouluissakin. Joulukortitkin tuli kirjoitettua sunnuntaina (wow, vielä jäi pari vuorokautta aikaakin toimittaa kortit postiin). Ja tiedättekö mitä, meidän huushollin joulu alkaa olla valmis. Ei joulustressiä, ei joulukiirettä. Juuri niinkuin pitääkin. Meidän taloudessa ei ole

Blogia pitempään seuranneille onkin jo varmaan tuttu asia, että tässä taloudessa majailee säännöllisesti kolme aavistuksen ruokarajoitteista alamittaista. Tämän ruokarajoittuneisuuden poistamiseksi on tehty töitä sinnikkäästi (ja välillä suunnilleen lahjontaakin apuna käyttäen). Kaksi nuorinta uhria ovatkin kehittyneet ruokarintamalla valtavasti. Keskimmäinen on jo pitempään kyennyt syömään (tai ainakin maistamaan) lähes mitä vaan. Nuorimmaisella on tehnyt tähän asti enemmän tai vähemmän tiukkaa päivästä riippuen. Nyt kuitenkin on kohdattu sekin viikonloppu, kun yksikään ruoka ei tuottanut ongelmaa. Ja ruoat eivät olleet edes tuttuja ja turvallisia, vaan hieman haastavimpia kavereita. Kuten risottoa...  (Josta ei kyllä oikeasti saa haastavaa, mutta jostain syystä se on kovasti sellainen ollut. Edellisellä kokeilukerralla risotto tuotti tuskaa jokaiselle kolmikosta). Viikonlopun ruokiin kuului siis suppisrisotto kanapihvien kera ja jokainen kolmikosta sai syötyä sen ilman valitusta, m

Viime viikon aikana joulu nytkähti tässä taloudessa merkittävästi eteenpäin. Joulukalentereiden lisäksi lähes kaikki jouluvalot ilmaantuivat paikalleen (yksi isompi tähti pitää vielä viritellä. Viikonloppuna ei riittänyt aika eikä energiaa sen kanssa puuhasteluun). Hyllyn reunalle pääsivät istumaan pari tonttua ja sattumalta löytyneet enkelit löysivät myös paikkansa. Lastenhuoneen yövaloksi päätyi mukanani reissannut vanha konvehtirasia, jonka sisälle virittelin jouluvalot. Konvehtirasian historia on hieman vaipunut unholaan, mutta uskoisin saaneeni kyseisen kuusen (konvehteja täynnä toki) joko vuonna 1997 tai 1999. Veikkaisin ensimmäistä, mutta jälkimmäinenkin on mahdollinen. Pitkään aioin käyttää sen lahjapakettina, mutta sopivaa lahjaa tai lahjansaaja ei ilmaantunut. Tai jos ilmaantui, en muistanut kyseisen kuusen olemassaoloa. Useamman vuoden kuusi majaili kotikotona vaatehuoneeseen unohdettuna, josta se taisi 4 vuotta sitten reissata mukanani pääkaupunkiseudulle. Useamman vuo

Tämän päivän paras joulukalenteriyllätys oli ihana lumisade. Tai ehkä paremminkin se valoisuus, jonka lumi sai aikaan. Koska parin päivän päähän on luvattu jälleen vesisadetta, pitää nauttia valkoisesta maasta niin kauan kuin voi. Tämän yllätin lisäksi taloutta on ilahduttanut pari muutakin joulukalenteria:aikuisilla lakukalenteri ja lapsilla sukkakalenteri. Sukkakalenteri salaperäisesti täydentyy aina öiden aikaan.