Siirry pääsisältöön

Teetä Espoossa: Nokkalan majakka

Jos et vielä ole käynyt Matinkylän rannassa sijaitsevassa Nokkalan majakassa, niin mene ihmeessä. Meren rannassa sijaitseva kahvila, jossa on kohtuu suuri katettu terassi (talvellakin aika lämmin) ja kesäisin myös katolla sijaitseva terassi. Näihin kahteen ovat koirat myös tervetulleita. Lisäksi on itse ravintola-/kahvilapuoli.
Viime keväänä kävin Nokkalan majakassa lounaalla kesken työpäivän (harvinaista herkkua, että on tälläiseen mahdollisuus) ja nyt iltojen pimennettyä suuntasimme Kumpupilven kanssa Kello viiden teelle. Kello viiden teetä on Nokkalan majakassa tarjolla keskiviikkoiltaisin, pöytävaraus kannattaa tehdä ehdottomasti. Meidän lisäksi kello viiden teetä oli nauttimassa useita muita pienempiä ja suurempia seurueita.

Tarjoilut olivat hyviä ja mukavan omanlaisiaan. Suolaisista löytyi kyllä kolmioleivät, mutta niissä olikin välissä jonkinlaista punajuuriasiaa. Juustopiiras oli viedä kielen mennessään ja myös lohituulihatut sekä skonssit suolaisella levitteellä olivat hyviä.  Makeista löytyi mutakakku, pikkumunkki, mustikkamousse sekä macaron. Kaikki hyviä nekin.  Jokaiselle kello viiden teetä nauttivalle kuului oma kannullinen teetä. Me joimme ensin yhdessä mustaa ja siihen perään vihreää teetä. Tämäkin onnistui mainiosti.
Maisemia ei marraskuussa kovin pimeydeltä nähnyt, mutta hieman valoisemmalla ilmalla ne ovat kyllä katsomisen arvoiset. Nokkalan majakan viereen ei bussilla pääse, mutta lähimmälle pysäkille ei ole hirmuisen pitkä matka. Halutessaan voi paikalle myös reippailla parin kilometrin matkan Isolta Omenalta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Cafe Pispala: brunssi

Tänä vuonna vietimme vappuviikonlopun kylmässä ja talvisessa säässä Tampereella (sikäli ei mitään uutta, siltä tämä kevät on viime päivinä  muutenkin vaikuttanut). Kokoonnuimme samalla kuuden hengen ystäväporukalla, jolla vietimme viime vapunkin (silloin tosin Turussa). Viikonlopun kohokohdaksi ihanien ystävien näkemisen lisäksi nousi Cafe Pispalan brunssi. Cafe Pispala sijaitsee nimensä mukaisesti Pispalassa. Me siirsimme itsemme keskustasta Pispalaan autolla (ja ystäväni suoritti mielettömän taskuparkkeerauksen peruuttaen ylämäkeen, wow!). Jos teet samoin, varuadu siihen, että pysäköintipaikkoja ei ole pilvin pimein. Pispala oli alueena ihastuttava. Järisyttävät näköalat järvelle ja hauskoja rinteisiin rakennettuja taloja. Itse Cafe Pispala oli söpöäkin söpömpi ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu talo, jonka alakerrassa kahvila toimii. Brunssi ei ollut noutopöytä vaan listalta valittu aamiaislautanen. Hieman meinasi tuottaa tuskaa valita lautaset, mutta jokaiselle löytyi loppuj