Pientä elämää

Laskeskelin, että nyt on tullut paastottua yhteensä 8 päivänä. Kolmena viikkona kahtena päivänä viikossa, kahtena viikkona yhtenä päivänä. Paastopäivinä siis syön yhden ruoan (pyrin n. 500 kaloriin, mutten oikeasti sitä mitenkään laskeskele) ja juon paljon vettä + teetä. Tunnelmia tällä hetkellä: - Paastoaminen on muutamaa päivää lukuunottamatta ollut ihmeellisen helppoa. Järkevää oli siirtää päivän ainut ruoka illalle. Päivällä ei ole ehtinyt tulla nälkä ja illan nälkäkin on ollut siedettävä. - Kivennäisvettä ja teetä kuluu paastopäivinä todella paljon. - Lakriz-hauduke on ollut iltojen pelastaja. Hauduke maistuu sen verran vahvasti lakritsille, että se onnistuu huijaamaan aivoja. - Pääasiallisesti nälkä ei ole suuresti vaivannut. Ei ole ollut heikko olo. Ei ole ollut minkäänlaista tunnetta verensokerin laskusta. En ole ollut tavallista ärtyneempi. Päivät ovat olleet oikeastaan täysin normaalin tuntuisia. - Aikatauluttaminen on haastavaa. Paastopäivinä ei voi harrastaa kovin ku...

Pitkältä tuntuneen talven jälkeen kevät saapui vihdoin ja viimein. Sunnuntai-iltapäivällä mun parveke jo suorastaan kylpi auringossa. Parvekkeella kykeni nauttimaan teetä jo vallan auringonottotunnelmissa. Saan todella helposti poltettua itseni auringossa, joten sunnuntaina holvasin jo itseeni aurinkorasvaa. ...mun hajuaisti on suhteellisen tarkka, samoin hajumuisti. Aurinkorasvan tuoksu on ihan selkeästi kesään kuuluva tuoksu. Jee! Kesä tulee kuin tuleekin :) Parvekkeen järjestystä vaihdoin jo kesäsysteemiin. Nyt se alkaa olla valmis ottamaan kesäkasvit asukeikseen. ...tosin siinä pitää odottaa vielä aika kauan. Olen todella huono muistamaan kasvien kuskaamisen yöksi sisälle, joten toistaiseksi kasvit pääsevät ulkoilemaan vain silloin, kun itsekin hengailen parvekkeella. Mutta kohta (toivottavasti) öisinkin on tarpeeksi lämmintä. Ylhäällä olevassa kuvassa näkyykin tämän hetken kasvatukset. Parvekelaatikoihin tulee mustasilmäsusannia, tuotteliaammalta puolelta tällä hetkellä on ka...

Viikonloppuna suuntasin ystäväni kanssa islanninhevostalli Faguriin (Vantaan Seutulassa). Ennen tätä olin viimeksi ratsastanut ehkä vuonna 1990... Viimeisten kymmenen vuoden aikana mieleen oli kuitenkin hiipinyt ajatus, että josko pitäisi jälleen koittaa ratsastaa. Lapsena ratsastaminen jostain syytä jäi, ja en enää edes kykene muistamaan, kuinka monta kertaa kävin pienenä ratsastamassa tai mitä kenties osasin. Pitemmän aikaa issikat olivat kuulostaneet houkuttelevilta ns. helppoutensa ja mataluutensa takia. Ystäväni kanssa selasimme ahkerasti nettiä ja Fagurin talli valikoitui kokeilutalliksi. Fagurin ratsastustalli sijaitsee Vantaan maaseudulla. Pieniä teitä, isoja taloja, kivoja maisemia. ...pyöräilyjalkaa rupesi vipatuttamaan erittäin paljon autolla tallille huristellessa. Siis, jos asut Vantaan Seutulan läheisyydessä, mene ihmeessä tänne pyöräilemään. Minä ainakin menisin. Koska ystäväni ei ollut käytännössä koskaan aiemmin ratsastanut ja itsellänikin siitä on niiiiiin kau...

Olen ystäväni J:n kanssa ottanut tämän kevään projektiksi museoinnin. Museointi = erinäisiin museoihin + taidenäyttelyihin tutustuminen. Alkukeväästä kävimme EMMAssa ja reilu kuukausi sitten Ateneumissa. Nyt vuorossa oli Sinebrychoffin taidemuseo . Alakerran vessa oli aika hauska Kumpikaan meistä ei ollut koskaan aiemmin käynyt kyseisessä museossa, joten itse rakennus oli jo vaikuttava. Ihastuttavia vanhoja esineitä, korkeita huoneita, kivoja talosta ulkonevia pieniä soppia. Kuin tehtyjä teen juonnille. Varsinaisesti menimme kuitenkin tutustumaan Michelangelo ja Sikstuksen kappeli -näyttelyyn. Mielettömintä oli ehkä ajatella, kuinka vanhoja itse teosta varten tehdyt luonnokset olivat. Ja kuinka muutamalla vedolla saa käsivarren näyttämään niin oikealta. ...ihastelin ehkä hieman erinäisten lihasten kuvia. Suurta ihastusta aiheuttivat myös ikkunoista avautuvat Koffin puiston näkymät. ...Jälleen paikka, johon en ole vain reilun 10 vuoden aikana oikein ehtinyt tutustua. Puiston reu...

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans...

Perusarkiruokaa jälleen. Helppoa ja suhteellisen vähän vaativaa. Punajuurikiusaus 1 kg perunasipulisekoitusta 1 pss pakastemaissia 1 prk punajuurisalaattia (juurikin sitä, mitä joka kaupassa myydään) 400g jauhelihaa mausteita jauhelihalle (esim. suola, pippuri, curry, paprikamauste, chili) 1 pss aurajuustomurua 2 prk ruokakermaa Paista ja mausta jauheliha. Laita uunivuokaan pohjalle puolet perunasipulisekoituksesta. Lisää päälle maissi, punajuurisalaatti, jauheliha sekä aurajuustomuru (tässä järjestyksessä). Päällimmäiseksi toinen puoli perunasipulisekoituksesta. Kaada päälle 2 prk ruokakermaa. Älä sekoita. Kypsennä n.200 C noin tunti. Kokeile, että ruoka on kypsää. Ja annoshan on ihan hervoton...Muista siis varata tarpeeksi suuri uunivuoka :)

Viime viikolla piipahdin pikaisesti Verkkokauppa.comiin. Suuntasin hakemaan puhelimeeni suojakuoret ja lisäksi bongasin liikkeestä erilaisia jenkkikarkkeja. Karkeista pidin sormeni erossa, mutta cherry colaa oli pakko maistaa. ...Kirsikkakolaa en siis ollut aiemmin koskaan juonut. Se oli kuulemma hitti täällä joskus 15 vuotta sitten, mutta ei me vaan maalla tämmöisistä tiedetty... aikaani jäljessä siis taas ;). Mutta tämä kirsikkakola oli kyllä aika kiva uusi tuttavuus.... Taidanpa juoda sitä joskus toistekin. Niin ja ne puhelimen kuoret. Hankin itselleni alkuvuodesta Samsung S III minin ja nyt vihdoin ja viimein  kyllästyin sen huonoon näppipitävyyteen. Meinasin siis koko ajan tiputtaa puhelimen jonnekin. Silikonikuoria en voinut hankkia, koska sitten puhelin ei olisi enää mahtunut suojapussiin ja käsilaukussa sen tuho olisi ollut välittömästi käsillä. Aivan yhtä hyvää pitävyyttä en nyt saavuttanut. Mutta heeei, onhan tää aika räyheen värinen. Ja näyttö on kivasti suojassa j...

Tänään oli opelentopallon ja iltakävelyn välissä hieman kiire, joten piti kehittää nopeaakin nopeampi ruoka. Onneksi työkaverini hieman avitti reseptissä ja helpompaakin helpompi pikainen katkarapupasta syntyi hujauksessa. ...Mikään kuvauksellinen annos ei todellakaan ole kyseessä (+ kiiressä ei ollut myöskään aikaa kaivaa kameraa esille), mutta hyvää tuli. Pikainen katkarapupasta (1:lle) 1 yksikyntinen valkosipuli (1 valkosipulinkynsikin varmasti riittäisi) n. kourallinen Pirkan valkosipuli-yrttikatkarapuja (pakasteesta) n.1 dl ruokakermaa hieman parmesania 1 nuudeli Silppua valkosipuli ja kuullota öljyssä (tai aika reilustikin saa paistaa, muttei polttaa). Lisää katkaravut ja paista sekoitellen n. 2-3 min. Lisää kerma sekä parmesan ja keitä tässä välissä myös nuudeli. Valuta nuudeli ja kaada kastikkeen sekaan. Sekoita hyvin ja syö.

Eve Hietamies: Yösyöttö Ajatuksia herätävä kirja. Hyvä kirja. Kirja, joka piti otteessaan. Lukuelämys, joka ravisteli omaa päätä todella paljon. Kiva lukuelämys. Suosittelen. Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras Scifi-lukupiirin kuukaudenkirja. Miika Nousiainen: Metsäjätti Lukupiirin kuukaudenkirja   Iain M. Banks: Pintakuvio Kulttuuri-sarjan romaani. Scifiä. Tiiliskivi, joka piti otteessaan. Aikaa lukea oli kuitenkin erittäin vähän, joten hieman tuotti vaikeuksia muistaa tarinan alkuvaiheet... Hannu Rajaniemi: Fraktaaliruhtinas Rajaniemen toinen kirja. Helposti luettavaa scifiä, ei kuitenkaan yltänyt ensimmäisen tasolle. Juonikuvio ei vaan vienyt niin mukanaan.

Pääsiäisviikonloppuna auringonpaiste helli. Viikonloppu sujui mukavasti rentoutuessa ja ystäviä nähdessä. Mihinkään kauemmaksi en pitkän viikonlopun aikana lähtenyt, mutta ystäväni kanssa ajelimme Porkkalanniemeen retkeilemään ihanan sään kunniaksi. Omiin perinteisiini on kuulunut käydä Porkkalanniemessä vähintään kerran vuodessa. Yleensä mukaan on lähtenyt trangia ja jotain helppoa ruokaa. Niin myös tällä kertaa. Paistoin kotona jauhelihan valmiiksi ja trangiassa valmistui kätevästi italianpata (valmiista pussista...). Kotioloissa en ehkä italianpadasta syttyisi, mutta retkeillessä se on kerrassaan herkkua. Istuskelimme ulkona, nautimme auringonpaisteesta, joimme kaakaota ja keittelimme ruokaa. Lopuksi vielä kiva kävely talvisissa maisemissa. Muutama muukin oli samoille seuduille eksynyt. Retkeillessä suomalaisista näköjään nousee myös se sosiaalisempi puoli esiin. Ihmiset moikkailivat vastaan tullessa ja muutamien pariskuntien kanssa tuli juteltua pitemmänkin aikaa.