Elokuu on näköjään hassu kuukausi. Ensin oon lukenut tuollasia ehkä vähän vakavampia kirjoja. Ja töiden alettua pää on selkeästi kaivannut jotain hömppää.... Nyt yöpöydällä on odottamassa niin hömppää kuin ees hieman vakavampaa...
Sofi Oksanen: Puhdistus
Ensimmäinen kirja Sofi Oksaselta, jonka olen lukenut. Tämäkin päätyi luettavakseni P:n kautta. Periaatteessa tykkäsin. Kirjasta oppi paljon Viron historiasta, ihmiskohtalot oli todellisen tuntusia, teksti oli mielenkiintoista luettavaa. Pääsääntöisesti etsin kuitenkin kirjoista positiivisia tuntemuksia ja viihdettä. Tämä kirja ei tuonut kovin positiivisia tuntemuksia, mutta ei se kyllä siihen mitenkään pyrkinytkään. Jäin hieman hämmentyneeksi tämän kirjan jäljiltä.
Susanna Yliluoma: Pinkki hartauskirja
Tämä päätyi käteeni sattumalta kirjaston "tänään palautettuja"-hyllystä. Ajattelin sen etukäteen olevan romanttista hömppää. Varsinkin kun se oli luokiteltu niin. Nooh, oli kait tässä jotain romanttistakin, hyvin sivuosassa kylläkin. Sekä tämä että Puhdistus veivät mut pois omalta mukavuusalueeltani, mikä varmasti on ihan hyvä asia. Tätä kirjaa lukiessa lähinnä kyllä mietin, että miten joku voi sotkea asiansa noin hyvin. Ja eihän noin nyt voi oikeasti tapahtua. MUTTA toisaalta kirja käsitteli 90-luvun puoliväliä ja laman aikana tieten saattoi tapahtua epätoivoisia asioita, mutta silti.... jotain rajaa.
Cormac McCarthy: Tie
Jännä kirja. Koskettava. Surullinen. Mukaansatempaava. Ja silti kirjassa oikeastaan vain ja ainoastaan kävellään tietä pitkin. Maailmanloppu on tapahtunut (tai ainakin lähes kaikki eläimet on kuolleet sukupuuttoon, samoin kasvit. Harvat ihmiset ovat enää hengissä. Meininki on aika epätoivoinen). Mutta kirjassa ei mitenkään oteta kantaa, kuinka maailmanloppu lopulta tuli. Kirjassa ei myöskään analysoida, miten kaikelle lopulta kävi. Tykkäsin tarinasta ja tarinan ideasta.
Barbara Chase-Riboud: Orjatar
Kaiketi ainakin osittain todellisuuteen pohjaava romaani Thomas Jeffersonin rakastajattaresta, joka oli vaaleaihoinen orja. Ihan mielenkiintoista luettavaa.
Sophie Kinsella: Himoshoppaajan vauva
Kuukauden hömppäkirja. Aluksi kirja jopa vähän tökki kaikessa hömppyydessään. Siis kukaan ihminen ei voi oikeasti olla tuollainen... Mutta loppua kohden löysin jopa itse nauramassa ääneen kirjaa lukiessa...
Alexander Dumas: Monte Criston kreivi
Lukupiirin kuukauden kirja. Pienten käynnistymisvaikeuksien jälkeen tykkäsin kirjasta. Tosin pitkähän se oli...
Candace Bushnell: Kynsin hampain
Parin ekan sivun jälkeen kirja alkoi tuntua jotenkin kummasti tutulta. Varsinkin nimet (tämä on hämmentävää. Yleensä mulla on erittäin huono nimimuisti). Ja pienen raksunraksun -hetken jälkeen tajusin, että tadaa kyseessähän on Lipstick Jungle. Kirjasta tykkäsin. Väittäsin kyllä, että tv-sarja ei aivan kokonaan noudattanut kirjaa. ...tosin ene mene asiaa mitenkään vannomaan, koska mun muisti ei mitenkään parhaasta päästä yleensä oo...
Sofi Oksanen: Puhdistus
Ensimmäinen kirja Sofi Oksaselta, jonka olen lukenut. Tämäkin päätyi luettavakseni P:n kautta. Periaatteessa tykkäsin. Kirjasta oppi paljon Viron historiasta, ihmiskohtalot oli todellisen tuntusia, teksti oli mielenkiintoista luettavaa. Pääsääntöisesti etsin kuitenkin kirjoista positiivisia tuntemuksia ja viihdettä. Tämä kirja ei tuonut kovin positiivisia tuntemuksia, mutta ei se kyllä siihen mitenkään pyrkinytkään. Jäin hieman hämmentyneeksi tämän kirjan jäljiltä.
Susanna Yliluoma: Pinkki hartauskirja
Tämä päätyi käteeni sattumalta kirjaston "tänään palautettuja"-hyllystä. Ajattelin sen etukäteen olevan romanttista hömppää. Varsinkin kun se oli luokiteltu niin. Nooh, oli kait tässä jotain romanttistakin, hyvin sivuosassa kylläkin. Sekä tämä että Puhdistus veivät mut pois omalta mukavuusalueeltani, mikä varmasti on ihan hyvä asia. Tätä kirjaa lukiessa lähinnä kyllä mietin, että miten joku voi sotkea asiansa noin hyvin. Ja eihän noin nyt voi oikeasti tapahtua. MUTTA toisaalta kirja käsitteli 90-luvun puoliväliä ja laman aikana tieten saattoi tapahtua epätoivoisia asioita, mutta silti.... jotain rajaa.
Cormac McCarthy: Tie
Jännä kirja. Koskettava. Surullinen. Mukaansatempaava. Ja silti kirjassa oikeastaan vain ja ainoastaan kävellään tietä pitkin. Maailmanloppu on tapahtunut (tai ainakin lähes kaikki eläimet on kuolleet sukupuuttoon, samoin kasvit. Harvat ihmiset ovat enää hengissä. Meininki on aika epätoivoinen). Mutta kirjassa ei mitenkään oteta kantaa, kuinka maailmanloppu lopulta tuli. Kirjassa ei myöskään analysoida, miten kaikelle lopulta kävi. Tykkäsin tarinasta ja tarinan ideasta.
Barbara Chase-Riboud: Orjatar
Kaiketi ainakin osittain todellisuuteen pohjaava romaani Thomas Jeffersonin rakastajattaresta, joka oli vaaleaihoinen orja. Ihan mielenkiintoista luettavaa.
Sophie Kinsella: Himoshoppaajan vauva
Kuukauden hömppäkirja. Aluksi kirja jopa vähän tökki kaikessa hömppyydessään. Siis kukaan ihminen ei voi oikeasti olla tuollainen... Mutta loppua kohden löysin jopa itse nauramassa ääneen kirjaa lukiessa...
Alexander Dumas: Monte Criston kreivi
Lukupiirin kuukauden kirja. Pienten käynnistymisvaikeuksien jälkeen tykkäsin kirjasta. Tosin pitkähän se oli...
Candace Bushnell: Kynsin hampain
Parin ekan sivun jälkeen kirja alkoi tuntua jotenkin kummasti tutulta. Varsinkin nimet (tämä on hämmentävää. Yleensä mulla on erittäin huono nimimuisti). Ja pienen raksunraksun -hetken jälkeen tajusin, että tadaa kyseessähän on Lipstick Jungle. Kirjasta tykkäsin. Väittäsin kyllä, että tv-sarja ei aivan kokonaan noudattanut kirjaa. ...tosin ene mene asiaa mitenkään vannomaan, koska mun muisti ei mitenkään parhaasta päästä yleensä oo...
Mulla on mennyt enempi noita äänikirjoja työmatkalla tarpoessa. Suosikkini on Revolutionay Road - ihan huikean hyvä! Ja väliin Michael Palinin matkakertomusta.
VastaaPoistaIltaisin olen jaksanut lukea tosi vähän, mutta tykkään kyllä meneillään olevasta Nick Hornbyn Alas on pitkä matka -kirjasta.
Laitoin eilen tilaukseen aimo annoksen arvostelukappaleita. Can't wait!
Mäkin oon itse asiassa sukeltanut nyt äänikirjojen maailmaan lenkkeillessä. Ne vaan unohtuivat kokonaan elokuun kirjalistasta. En näköjään kuitenkaan miellä niitä kirjoiksi. hassu minä.
VastaaPoistaSeuraavalla kerralla kirjastossa piipahtaessa pitääkin katsastaa, oisko paikalla yhtään noista mainitsemistasi kirjoista. Pienen googlauksen jälkeen vaikuttavat nimittäin aika mielenkiintoiselta :) Kiitokset siis kirjavinkkauksesta.