piparin tuoksuinen koti :)

Tänään oli kiva tulla töistä kotiin. Parkkikselta katselin meidän parvekkeelle P:n ansiokkaasti ripustamia jouluvaloja (valoverkkoja). Näyttivätpä ne kivoilta :). Meidän taloyhtiössä on muuten toistaiseksi vielä hyvin hyvin vähän jouluvaloja. Kenties mä olen hieman ajoissa asialla...
Ja ovesta sisään tullessa täällä tuoksui piparit. Oih. Pipareita leivoimme lauantai-illalla, mutta näköjään se hyvä tuoksu säilyy. Vaikkakin mun mielestä pipareiden tuoksu on huomattavasti parempi kuin pipareiden maku. Pidän kyllä pipareista (varsinkin Aura-juuston kera), mutta tuoksua voin fiilistellä loputtomiin.

Tänä vuonna teinkin itse elämäni ensimmäiset piparit alusta loppuun saakka. Kotikotona pipareita tuli aikanaan väännettyä joka ikinen vuosi, mutta äiti oli se, joka aina teki taikinan. Täällä omassa kodissa sen sijaan en ole koskaan tehnyt pipareita, en edes valmistaikinasta. Mutta nyt on piparit omassa kodissa -neitsyys viety.

Pipareita tein äidin ohjeella:

maustesiirappi tuoksuu niin hyvälle

Vanhan ajan piparkakut
2 dl siirappia
2 tl kanelia
1 tl maustepippuria
1 tl neilikkaa
1 tl jauhettua inkivääriä
400 g voita
4 dl sokeria
1 kananmuna
2 dl kuohukermaa
3 tl soodaa
1 kg vehnäjauhoja

Kiehauta siirappi ja mausteet. Anna jäähtyä (noin huoneenlämpöiseksi). Vaahdota voi ja sokeri keskenään. Lisää kananmuna ja samalla hyvin sekoittaen siirappiseos, kuohukerma ja jauhot, joihin sooda on lisätty. (Lisäys 16.11.2019: Nostele taikina leivinpaperin päälle ja laita päälle toinen leivinpaperi. Taputtele taikina levyksi kovettumaan, jotta se on helpompi käsitellä seuraavana päivinä.)Anna kovettua viileässä seuraavaan päivään.
Kaulitse ohueksi ja tee piparit. Paista 200 C n.7 - 10 minuuttia, kunnes piparit ovat kauniin ruskeita.

Viikonloppuna parvekkeelle pääsivät myös muutaman vuoden vanhat lyhdyt. Jotenkin ne ovat joka joulunalus etsineet paikkaansa sitä löytämättä. Nyt luulen, että tuo parvekkeen pöytä voisi olla niille vallan sopiva paikka.