Siirry pääsisältöön

Mission Impossible - Ghost Protocol

Mission Impossible on siitä harvinainen elokuvasarja, että olen katsonut jokaisen leffan elokuvateatterissa. En kuitenkaan koskaan ole mikään MI-fani ollut, jotenkin olen vain joka kerta päätynyt katsomaan leffan teatteriin... Sen verran kyseiset leffat ovat kuitenkin kiinnostaneet, että olisin mitä luultavimmin kuitenkin vuokrannut ne jossain vaiheessa.

Ensimmäisen Mission Impossiblen katsoin kesällä1996 Brightonissa. Olin Brightonissa kielikurssilla, joten tämän leffan ympärille liittyy paljon mukavia muistoja. Suurimpana asiana leffasta jäi ehkä kuitenkin mieleen se, että leffan juonta oli todella vaikea seurata hieman vajaavaisella englannin kielen taidolla. Ylipäätänsä mun kuullun ymmärtäminen on kielessä kuin kielessä heikointa, joten leffa sai todella haastamaan itsensä. Vuonna -96 Tomppa oli myös vielä aika ihqu. Enää Tomppa ei kuulu aivan fanituslistan kärkipäähän (eikä kovin lähellekään), mutta kyllähän nyt Tomppa kuuluu ehdottomasti Mission Impossibleen...

Itselläni ja leffaseurallani ei ollut kovin suuria odotuksia Ghost Protocollin suhteen. Eipä tarvinnut pettyä. Juonellisesti tämäkään MI ei ollut mitenkään ihmeellinen, mutta aika kivoja tehosteita siinä oli. Monessa kohtaa säikähti oikeasti. Ja olihan leffassa sitten se Samulikin. Samuli, jolla mielestäni oli kyllä ihmeellisen suuri rooli. Olin luullut hepun olevan jossain aivan miniminiroolissa. Mutta loppujen lopuksi Samuli pyöri kuvioissa paljon ja vaikkei valkokangasminuutteja varmaan varttia enempää yhteensä kertynyt, niin vähän väliä se siinä kankaalla oli. Ja mun laskelmien mukaan Samulin rooli oli kuudenneksi tai seitsemänneksi merkittävin. Ihan hyvin sekin. Ja mun mielestä Samulin suoritusta ei tarvinnut mitenkään hävetä. Ihan hyvinhän se veti. ....ja loppuvaiheessa leffaa se sai melkein väännettyä yhden hyviksen siltaan :D

Vallan viihdyttävä leffakokemus kaiken kaikkiaan. Ja en nukahtanutkaan, vaikka takana oli pitkä työpäivä...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku...

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans...

Suolaiset joulutortut

Tämän joulun alla on löytynyt useampia uusia leivonnaisreseptejä. Yksi näistä on suolaiset joulutortut, joiden ohje mukailee Valion reseptiä. Näitä on näppärä tehdä vieraille, eivät vaadi nimittäin mitään suurta valmistelua. Tämän vuoden sukulaisglögeillä (nimi voisi olla myös vanhusglögit, jokainen vieras on nimittäin näillä vuosittaisilla kekkereillä yli 70-vuotias) nämä pääsivät pöytään. Suolaiset  joulutortut 500g voitaikinalevyjä 1 kananmuna hieman seesaminsiemeniä 1 pkt ilmakuivattua kinkkua 1 pieni persimon n. 100g aurajuustoa Ota voitaikinalevyt sulamaan pakkauksen ohjeen mukaan. Puolita levyt ja tee neliöiden kulmiin pienet viillot. Taittele levyt tähtitorttumaisesti (nostele joka toinen kulma keskelle) ja nipistä keskellä tiukasti yhteen, jotta torttumainen muoto säilyy uunissakin. Voitele tortut kananmunalla ja ripottele päälle seesaminsiemeniä.  Revi ilmakuivatusta kinkusta paloja torttujen keskiosan päälle, lisää muutama nokare aurajuusto...