Työkaverin suosittelemat ja mulle tuomat kirjat hallitsivat tätäkin kuukautta (viisi kirjaa seitsemästä)... Mä en enää ehdi lukea mitään itse lainaamaani :D. Mutta ei se niin vakavaa, näin tulee luettua kans paljon ja hieman erilaisia kirjoja kuin mitä itse valitsisin.
J.Pekka Mäkelä: Nedut
Scifi-kirja jonka tapahtumat sijoittuvat pääasiallisesti Vantaalle... Hämmentävä yhdistelmä. Tosin mä en jotenkin laskisi tätä ihan ekana scifiksikään. Tosin en nyt oikein osaa sanoa, että mihin tyylilajiin tämä sitten kuuluisi. Kirjassa oli ihan mielenkiintoinen ajatuskuvio: mitä, jos neandertalin ihmisistä osa vietiinkin avaruuteen, ja mitä jos he tulevat takaisin... Mutta ei tämä kirja nyt silti ihan kolahtanut.
Lee Child: Tappotahti
Toiminnantäytteinen jännäri. Helppoa luettavaa, ihan mielenkiintoinen juoni. Tosin vähän ennalta arvattava.... Mä olin aina askeleen edellä kirjan paljastuksia. Ihan jees kirja, aivot narikkaan -materiaalia.
Tony Parsons: Mies ja vaimo
Kirja, jonka aloitin jo varmaan elokuussa... Jotenkin tämä aina jäi jonkin toisen kirjan jalkoihin. Johtuen myös siitä, että kätevän kokonsa takia säästelin sitä matkalukemiseksi. Ja matkoilla ei sitten tullutkaan niin luettua. Kirja oli aiheeltaan mielenkiintoinen: parisuhdetta, eroamista, pettämistä. Kolahti myös omaan elämääni tällä hetkellä. Aivan täydellisesti tämä kirja ei kuitenkaan imaissut mukaansa.
Richard Morgan: Muuntohiili
Morganin ensimmäinen kirja ja aika hyvä sellainen. Scifiä jälleen. Tai no tarkemmin määriteltynä ehkä dekkari/jännäri, joka tapahtuu scifi-maailmassa. Kirjailija on selkeästi mieltynyt seksiin ja väkivaltaan (tyypillinen mies kenties?), niitä tässäkin kirjassa riittää... Mutta joka tapauksessa pidin.
Kjell Westö: Missä kuljimme kerran
Parempi kirjana kuin leffana. ...ja vaikka siis katsoin leffan aikoja sitten ja kirjan siis nyt vasta. Pidin kovasti. Suomen sisällissota on musta aiheena kiinnostava ja sitä tämäkin kirja pääasiallisesti käsitteli. Hieman sekavaa oli se, että henkilöitä oli paljon ja näkökulma vaihteli henkilöiden myötä aika paljon. Ihmeellistä kyllä, pysyin kuitenkin loppuun asti selvillä siitä, kuka on kukin. Lisäksi tässä kirjassa on erittäin paljon Helsingin kuvailua. Nyt kun alan (vihdoin ja viimein 10 vuoden jälkeen...) hahmottaa pääkaupunkimme eri kaupunginosia, niin tämä oli kerrassaan mielenkiintoista. Kirjan myötä keksin pari paikkaa, joissa pitää kyllä käydä. Ehkä ensi kesänä... :)
Iain M. Banks: Tähystä tuulenpuolta
Työkaverin suosittelemat kirjat jatkuvat. Scifiä jälleen. Ensimmäinen Banksin lukema kirja, mutta ei varmastikaan viimeinen. Pidin ajatuskuviosta sekä kerronnan tyylistä.
Nora Roberts: Revontulet
Kuukauden hömppä.
J.Pekka Mäkelä: Nedut
Scifi-kirja jonka tapahtumat sijoittuvat pääasiallisesti Vantaalle... Hämmentävä yhdistelmä. Tosin mä en jotenkin laskisi tätä ihan ekana scifiksikään. Tosin en nyt oikein osaa sanoa, että mihin tyylilajiin tämä sitten kuuluisi. Kirjassa oli ihan mielenkiintoinen ajatuskuvio: mitä, jos neandertalin ihmisistä osa vietiinkin avaruuteen, ja mitä jos he tulevat takaisin... Mutta ei tämä kirja nyt silti ihan kolahtanut.
Lee Child: Tappotahti
Toiminnantäytteinen jännäri. Helppoa luettavaa, ihan mielenkiintoinen juoni. Tosin vähän ennalta arvattava.... Mä olin aina askeleen edellä kirjan paljastuksia. Ihan jees kirja, aivot narikkaan -materiaalia.
Tony Parsons: Mies ja vaimo
Kirja, jonka aloitin jo varmaan elokuussa... Jotenkin tämä aina jäi jonkin toisen kirjan jalkoihin. Johtuen myös siitä, että kätevän kokonsa takia säästelin sitä matkalukemiseksi. Ja matkoilla ei sitten tullutkaan niin luettua. Kirja oli aiheeltaan mielenkiintoinen: parisuhdetta, eroamista, pettämistä. Kolahti myös omaan elämääni tällä hetkellä. Aivan täydellisesti tämä kirja ei kuitenkaan imaissut mukaansa.
Richard Morgan: Muuntohiili
Morganin ensimmäinen kirja ja aika hyvä sellainen. Scifiä jälleen. Tai no tarkemmin määriteltynä ehkä dekkari/jännäri, joka tapahtuu scifi-maailmassa. Kirjailija on selkeästi mieltynyt seksiin ja väkivaltaan (tyypillinen mies kenties?), niitä tässäkin kirjassa riittää... Mutta joka tapauksessa pidin.
Kjell Westö: Missä kuljimme kerran
Parempi kirjana kuin leffana. ...ja vaikka siis katsoin leffan aikoja sitten ja kirjan siis nyt vasta. Pidin kovasti. Suomen sisällissota on musta aiheena kiinnostava ja sitä tämäkin kirja pääasiallisesti käsitteli. Hieman sekavaa oli se, että henkilöitä oli paljon ja näkökulma vaihteli henkilöiden myötä aika paljon. Ihmeellistä kyllä, pysyin kuitenkin loppuun asti selvillä siitä, kuka on kukin. Lisäksi tässä kirjassa on erittäin paljon Helsingin kuvailua. Nyt kun alan (vihdoin ja viimein 10 vuoden jälkeen...) hahmottaa pääkaupunkimme eri kaupunginosia, niin tämä oli kerrassaan mielenkiintoista. Kirjan myötä keksin pari paikkaa, joissa pitää kyllä käydä. Ehkä ensi kesänä... :)
Iain M. Banks: Tähystä tuulenpuolta
Työkaverin suosittelemat kirjat jatkuvat. Scifiä jälleen. Ensimmäinen Banksin lukema kirja, mutta ei varmastikaan viimeinen. Pidin ajatuskuviosta sekä kerronnan tyylistä.
Nora Roberts: Revontulet
Kuukauden hömppä.
Kommentit
Lähetä kommentti