Kuinka hyvä onkaan olla kotona. Omassa kodissa. Kotikotonakin on kivaa, mutta ei ole silti oman kodin rauhan voittanutta.
Huristelin eilen takaisi pääkaupunkiseudulle ja heitin samalla hyvästit kuuraisille puille ja koville pakkasille. Vähän teki tiukkaa, kun täällä melkein satoi vettä... Onneksi tänään oli jälleen pakkasta sitten enemmänkin. Laskeskelin ajellessa, että ajoin 7 päivän aikana yhteensä 1600km... Aika paljon. Ei ihme, että eilen kotiin päästessä särki niin hartioita kuin jalkojakin. Mikä ihana
Täällä pääkaupunkiseudun vedessä on muuten jotain poikkeavaa verrattuna kotikodin veteen. Kotikotona mun hiukset oli pientä latvojen kääntyilyä lukuunottamatta suorat. Täällä kiharat iski heti ekan pesun jälkeen. Hämmentävää. Toinen hämmentävä seikka on mun lyhentyminen tänne tullessa. Kotikotona olen vaikkapa kaupassa käydessä pitkä. Täällä en... Kenties tänne etelään matkatessa kutistun aina hämmentävästi ja hiukset kihartuvat.
Käväisin tänään ystäväni L:n kanssa kaupungilla (siitä lisää myöhemmin) ja munkin mukaan sitten tarttui useissa blogeissa jo näytillä ollut H&M:n kynttilä. Ja kuten kuvista saattaa päätellä, olen tunnelmoinut täällä itsekseni kynttilöiden ja jouluvalojen loisteessa.
Tervetuloa takaisin! :) Musta alkaa jo tuntua, että homehdun tänne kotiin. Kolme päivää on mennyt melkein peiton alla kirja kädessä.. Huhuh. Tänään raahauduimme WeeGeen brunssille ja näyttelyt kierrettiin myös. Teki todella hyvää!
VastaaPoistaKiitokset :).
VastaaPoistaHei, katoitte WeeGeessä varmaan myös Jaume Plensan näyttelyn? Mitä piditte siitä? ...mietiskelen tässä siis kovasti,että menisinkö sen katsomaan...