Siirry pääsisältöön

Viikko 1: nämä kolahtivat

Tällä viikolla kolahti (kolahti-sana on mun käyttämänä positiivinen juttu. Asiat, jotka saivat mut ajattelemaan tai tuntemaan mielihyvää. Asiat, jotka osuvat juuri nyt.) positiivisuus ja itsensä tunteminen

Lueskelin vanhoja lehtiä (joita saan aina ystävältäni L:ltä :)) ja huomasin lukemissession jälkeen keränneeni talteen hyvin samaan aihepiiriin liittyviä sivuja ja lausahduksia (toki mukaan tarttui pari kirjavinkkausta ja ruokaohjettakin). Kaikkien ydin oli itsensä tunteminen ja posiitivisuus.
MN-sportin mukaan myönteiset ihmiset kärsivät vähemmän työstressistä kuin negatiiviset ja elävätkin 10 vuotta pitempään. Hyvä hyvä, mun kannalta. Ja edelleen väitänkin, että elämä on niin paljon mukavampaa, kun siihen suhtautuu positiivisesti.

Kodin kuvalehdestä ja Gloriasta poimin seuraavat lauseet: "Jokainen päivä täytyy elää niin hyvin kuin osaa, ja joka päivä pitää tehdä asioita, joista nauttii" (Gloria, joulukuu 2012), "...ettei kukaan sabotoi mahdollisuuksiaa niin tehokkaasti kuin ihminen itse, ellei hän ota opikseen muutoksista ja tutustu sitä kautta itseensä paremmin. ...mitkä asiat ja valinnat ovat juuri minulle hyväksi" (Kodin kuvalehti 22/2012). Nämä olivat kummatkin jonkun henkilön sanomia. Toinen oli käynyt läpi eron ja toinen oli viettänyt sapattivuoden. Ja näiden ihmisten esittämiin ajatuksiin haluan kovasti uskoa. Uskoa siihen, että itsensä tuntemalla voi olla onnellisin. Ja koska elämä on niin kovin lyhyt, niin on parempi tehdä joka päivä niitä asioita, mistä tykkää. Sen sijaan, että tekee asioita, koska niitä kuuluu tehdä.
Ja tähän samaan liittyen törmäsin Mikko Palorannan keskiviikkokolumniin, jossa myös käsiteltiin hyvin saman tyylisiä aihepiirejä kuin mitä itse mietin. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Cafe Pispala: brunssi

Tänä vuonna vietimme vappuviikonlopun kylmässä ja talvisessa säässä Tampereella (sikäli ei mitään uutta, siltä tämä kevät on viime päivinä  muutenkin vaikuttanut). Kokoonnuimme samalla kuuden hengen ystäväporukalla, jolla vietimme viime vapunkin (silloin tosin Turussa). Viikonlopun kohokohdaksi ihanien ystävien näkemisen lisäksi nousi Cafe Pispalan brunssi. Cafe Pispala sijaitsee nimensä mukaisesti Pispalassa. Me siirsimme itsemme keskustasta Pispalaan autolla (ja ystäväni suoritti mielettömän taskuparkkeerauksen peruuttaen ylämäkeen, wow!). Jos teet samoin, varuadu siihen, että pysäköintipaikkoja ei ole pilvin pimein. Pispala oli alueena ihastuttava. Järisyttävät näköalat järvelle ja hauskoja rinteisiin rakennettuja taloja. Itse Cafe Pispala oli söpöäkin söpömpi ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu talo, jonka alakerrassa kahvila toimii. Brunssi ei ollut noutopöytä vaan listalta valittu aamiaislautanen. Hieman meinasi tuottaa tuskaa valita lautaset, mutta jokaiselle löytyi loppuj