Tämä kirjakuukausi ainakin alkoi paremmin kuin edellinen. Jo kuun ekana päivänä sain luettua ensimmäisen kirjan. Löysin ehkä sen lomamoodin, johon kuuluu nojatuoliin hautautuminen kirjan kanssa. Vierellä teemuki ja silloin tällöin vähän joulukarkkeja...
Susanna Alakoski: Sikalat
Koskettava ja hyvä kirja. Lapsen näkökulmasta kerrottu perhekuvaus ruotsinsuomalaisesta perheestä. Kuvaus siitä, kuinka alkoholista tulee perheen pää. Surullinen, toden tuntuinen, mutta ei kuitenkaan liian ahdistava. Pidin.
Jo Nesbø: veritimantit
Mukaansa tempaava perusdekkari. En arvannut etukäteen juonta kokonaan :)
Riikka Pulkkinen: Vieras
Mä en oikein osaa sanoa, että pidinkö vaiko enkö. Ainakin tämä kirja herätti ajatuksia. Koen jotenkin ehkä tämän "syvällisemmäksi" kirjaksi kuin mitä yleensä luen. Jälleen mietin tätä lukiessa, että ajatteleeko/toimiiko jotkut ihmiset oikeasti näin. Itselleni koin tällaisen tapahtumaketjun jotenkin kovin kaukaiseksi. Mutta voi olla, että johtuu myös siitä, että mä en vaan ylipäätänsä tee mitään ns. tunteella. Mulla on kaikelle jonkinlainen looginen perustelu. + mä näen loogiset asiayhteydet ilmeisesti hieman helpommin kuin monet.
Natascha Kampusch: 3096 päivää
Kirja, johon etukäteen suhtauduin hyvin skeptisesti. Mutta loppujen lopuksi pidin tästä. Muistan hämärästi uutiset Kampuschin vapautumisesta, mutta hänen tarinansa ei ollut mulle entuudestaan kovin tuttu. Erityisesti kirjassa pidin siitä, että Kampusch vastusti itsensä leimaamista uhriksi, raukaksi, tahdottomaksi henkilöksi. Sen sijaan hän korosti omaa voimaansa, omaa tahtoansa, sitä että hän itse oli kuitenkin se, joka teki oman pakenemisensa mahdolliseksi. ...Vaikkakin hän oli niin alistettu, että paon toteuttaminen kesti kauan. On muuten jotenkin hirveän kamalaa, että tällaisia kidnappauksia tapahtuu aivan oikeasti.
Paulo Coelho: Alkemisti
Kirja, jonka ajattelin lukea jo aikoja sitten, mutten ikinä saanut aikaiseksi. Ihana ystäväni L kuitenkin lahjoi minua jouluna tällä kirjalla, joten nyt se on luettu.
Pidin kirjasta. Se herätti paljon ajatuksia. Tosin luulen, että elämäntilanteesta riippuen, tästä kirjasta pomppivat esille ihan eri asiat eri ihmisille... Muhun osuivat eritoten ajatukset siitä, että unelmista ei pidä luopua. Sekä siitä, että pitäisi elää nykyhetkessä. Ei menneisyydessä, ei tulevaisuudessa, vaan tässä ja nyt. Siinä onkin opeteltavaa.
Agatha Christie: Viisi pientä possua
Kuukauden lukupiirikirjani.
Sami Parkkinen: Punainen pyörre
Toisen lukupiirin kuukauden kirja. Scifiä.
Susanna Alakoski: Sikalat
Koskettava ja hyvä kirja. Lapsen näkökulmasta kerrottu perhekuvaus ruotsinsuomalaisesta perheestä. Kuvaus siitä, kuinka alkoholista tulee perheen pää. Surullinen, toden tuntuinen, mutta ei kuitenkaan liian ahdistava. Pidin.
Jo Nesbø: veritimantit
Mukaansa tempaava perusdekkari. En arvannut etukäteen juonta kokonaan :)
Riikka Pulkkinen: Vieras
Mä en oikein osaa sanoa, että pidinkö vaiko enkö. Ainakin tämä kirja herätti ajatuksia. Koen jotenkin ehkä tämän "syvällisemmäksi" kirjaksi kuin mitä yleensä luen. Jälleen mietin tätä lukiessa, että ajatteleeko/toimiiko jotkut ihmiset oikeasti näin. Itselleni koin tällaisen tapahtumaketjun jotenkin kovin kaukaiseksi. Mutta voi olla, että johtuu myös siitä, että mä en vaan ylipäätänsä tee mitään ns. tunteella. Mulla on kaikelle jonkinlainen looginen perustelu. + mä näen loogiset asiayhteydet ilmeisesti hieman helpommin kuin monet.
Natascha Kampusch: 3096 päivää
Kirja, johon etukäteen suhtauduin hyvin skeptisesti. Mutta loppujen lopuksi pidin tästä. Muistan hämärästi uutiset Kampuschin vapautumisesta, mutta hänen tarinansa ei ollut mulle entuudestaan kovin tuttu. Erityisesti kirjassa pidin siitä, että Kampusch vastusti itsensä leimaamista uhriksi, raukaksi, tahdottomaksi henkilöksi. Sen sijaan hän korosti omaa voimaansa, omaa tahtoansa, sitä että hän itse oli kuitenkin se, joka teki oman pakenemisensa mahdolliseksi. ...Vaikkakin hän oli niin alistettu, että paon toteuttaminen kesti kauan. On muuten jotenkin hirveän kamalaa, että tällaisia kidnappauksia tapahtuu aivan oikeasti.
Paulo Coelho: Alkemisti
Kirja, jonka ajattelin lukea jo aikoja sitten, mutten ikinä saanut aikaiseksi. Ihana ystäväni L kuitenkin lahjoi minua jouluna tällä kirjalla, joten nyt se on luettu.
Pidin kirjasta. Se herätti paljon ajatuksia. Tosin luulen, että elämäntilanteesta riippuen, tästä kirjasta pomppivat esille ihan eri asiat eri ihmisille... Muhun osuivat eritoten ajatukset siitä, että unelmista ei pidä luopua. Sekä siitä, että pitäisi elää nykyhetkessä. Ei menneisyydessä, ei tulevaisuudessa, vaan tässä ja nyt. Siinä onkin opeteltavaa.
Agatha Christie: Viisi pientä possua
Kuukauden lukupiirikirjani.
Sami Parkkinen: Punainen pyörre
Toisen lukupiirin kuukauden kirja. Scifiä.
Luen aina mielenkiinnolla näitä sun kirja-arvosteluja, kun itsellä jää lukeminen nykyään 1-2 kirjaan kuukaudessa. Mutta tammikuussa mullakin kertyi kirjoja, oi ihana loma :) Uima-altaalla tuli luettua 6-7 kirjaa, en muista ihan tarkkaan. Paras oli Suzanne Collinsin Nälkäpeli, siihen jäätiin Ollin kanssa molemmat ihan koukkuun. Suosittelen! //Linda
VastaaPoistaAvaisitko vähän enemmän, mitä tarkoitat, kun kirjoitat, että Vieraassa oli kaukaahaettu tapahtumaketju? Piditkö hassuna sitä että päähenkilö "pakeni" New Yorkiin vai mitä?
VastaaPoistaLähinnä sitä, etten ollenkaan kykenyt samaistumaan tapahtuneeseen. Mä en voisi kuvitellakaan tuosta vain ohimennen lähteväni asioita "karkuun" New Yorkiin.
PoistaYksi mun tuttu sano tosta Vieraasta, että siinä oli jotenkin tungettu yhteen kirjaan ihan liikaa tavaraa ja että se oli jotenkin kauheen tekotaiteellinen. Kuulostihan se aika hauskalta, kun se luki ääneen kohdan, missä se päähenkilö sanoi samastuvansa johonki maassa lojuvaan hampurilaiskääreeseen tai jotai. :D En sitten tiedä, mitä ite tykkäisin tosta kirjasta, ainakin se Pulkkisen esikoisromaani Raja oli ihan hyvä.
VastaaPoistaIte en oo lukenut Rajaa, mutta se on kyllä myös mun loputtoman pitkällä lukulistalla.... Ehkä kesällä ehdin senkin pariin :)
VastaaPoista