Tätä vappua miettiessäni (kun multa useaan
otteeseen kysyttiin, että mitä mun vappujuttuja mä haluaisin tässä vapussa olevan) tajusin, ettei mulla tosissaan ole ollut minkäänlaista kaavaa vapun vietossa. Olen viettänyt pari opiskelijavappua, hengannut kavereilla, grillannut kotona, grillannut kaverilla, ollut ulkomailla, käynyt piknikillä, ollut keikalla, hengannut kotona.... Mun vappuun ei oo myöskään kuulunut mitään erityisiä ruokia. Oon saattanut grillata tai sitten en. Oon ostanut kaupasta jonkun simapullon kokeiluun tai sitten en (tosin jos oon ollut kotikotona vappuna, niin sitten sima on ehdottomasti kuulunut vappuun. Itse tehty). Oon juonut skumppaa tai sitten en... Nakkeja ja perunasalaattia en oo ikinä vappuna harrastanut (kuuluuko ne ees vappuun vai sotkenko johonkin muuhun?).
Tämäkin vappu oli taas erilainen kuin aiemmat.Tehtiin munkkeja, jotka olivat yllättävän helppoja ja yllättävän hyviä. Tämä oli siis ihmeellistä, koska meidän munkinpaistoryhmä oli nooh, aika kokematon. Yksi ei ollut koskaan eläissään tehnyt munkkeja. Yksi oli tehnyt munkkeja viimeksi 16 vuotta sitten (minä). Yksi (teini) oli tehnyt niitä vuosi sitten köksän tunnilla. Mutta näillä mentiin ja hyvin onnistui. Tehdäänpä ehkä uudestaankin.. :)
Vappupäivänä heräsimme sitten kukonlaulun aikaan ja pakkasimme koko konkkaronkan autoon ja suuntasimme satamaan ja sieltä Tallinnaan. Yllättävää kyllä, autokansi oli aivan täynnä. Ei oltu näköjään ainoita, jotka oli päättänyt viettää Virossa vappua. Ehkä pidennetty viikonloppu saattoi myös vaikuttaa asiaan... Tallinnassa käytiin Kalev Spassa (oikein toimiva kylpylä lapsiperheille ja aikuisillekin löytyi lämpimiä porealtaita) ja sitten hengattiin kaupungilla. Harmiksemme päivä oli kylmin, mitä vähään aikaan oli ollut... Vähän paleli ulkona... Mutta urheasti me silti etsittiin hieman uusia paikkoja itselle. Käytiin ekaa kertaa Neitsitornin (Neitsyttorni) luona. Ikävä kyllä Neitsitorni oli suljettuna, mutta paikka oli ihan käymisen arvoinen joka tapauksessa. Läheltä pääsi myös kiipeämään muurille, jossa oli pienoinen kahvila (joka oli ikävä kyllä aivan järkyttävän hintainen, ei käyty kuin kääntymässä). Maisemat olivat kuitenkin kivat ja portaat aika jännät...
otteeseen kysyttiin, että mitä mun vappujuttuja mä haluaisin tässä vapussa olevan) tajusin, ettei mulla tosissaan ole ollut minkäänlaista kaavaa vapun vietossa. Olen viettänyt pari opiskelijavappua, hengannut kavereilla, grillannut kotona, grillannut kaverilla, ollut ulkomailla, käynyt piknikillä, ollut keikalla, hengannut kotona.... Mun vappuun ei oo myöskään kuulunut mitään erityisiä ruokia. Oon saattanut grillata tai sitten en. Oon ostanut kaupasta jonkun simapullon kokeiluun tai sitten en (tosin jos oon ollut kotikotona vappuna, niin sitten sima on ehdottomasti kuulunut vappuun. Itse tehty). Oon juonut skumppaa tai sitten en... Nakkeja ja perunasalaattia en oo ikinä vappuna harrastanut (kuuluuko ne ees vappuun vai sotkenko johonkin muuhun?).
Tämäkin vappu oli taas erilainen kuin aiemmat.Tehtiin munkkeja, jotka olivat yllättävän helppoja ja yllättävän hyviä. Tämä oli siis ihmeellistä, koska meidän munkinpaistoryhmä oli nooh, aika kokematon. Yksi ei ollut koskaan eläissään tehnyt munkkeja. Yksi oli tehnyt munkkeja viimeksi 16 vuotta sitten (minä). Yksi (teini) oli tehnyt niitä vuosi sitten köksän tunnilla. Mutta näillä mentiin ja hyvin onnistui. Tehdäänpä ehkä uudestaankin.. :)
Vappupäivänä heräsimme sitten kukonlaulun aikaan ja pakkasimme koko konkkaronkan autoon ja suuntasimme satamaan ja sieltä Tallinnaan. Yllättävää kyllä, autokansi oli aivan täynnä. Ei oltu näköjään ainoita, jotka oli päättänyt viettää Virossa vappua. Ehkä pidennetty viikonloppu saattoi myös vaikuttaa asiaan... Tallinnassa käytiin Kalev Spassa (oikein toimiva kylpylä lapsiperheille ja aikuisillekin löytyi lämpimiä porealtaita) ja sitten hengattiin kaupungilla. Harmiksemme päivä oli kylmin, mitä vähään aikaan oli ollut... Vähän paleli ulkona... Mutta urheasti me silti etsittiin hieman uusia paikkoja itselle. Käytiin ekaa kertaa Neitsitornin (Neitsyttorni) luona. Ikävä kyllä Neitsitorni oli suljettuna, mutta paikka oli ihan käymisen arvoinen joka tapauksessa. Läheltä pääsi myös kiipeämään muurille, jossa oli pienoinen kahvila (joka oli ikävä kyllä aivan järkyttävän hintainen, ei käyty kuin kääntymässä). Maisemat olivat kuitenkin kivat ja portaat aika jännät...
Kommentit
Lähetä kommentti