Ihanat, ihanat helteet ja auringonpaiste on hellinneet tätä poppoota :). Ilmeisesti ukkosiakin on lähimaastoissa näkynyt, mutta me ollaan onnistuttu aina olemaan jossain, missä ei ole näkynyt vesipisaraakaan. ...ei sillä, meidän varustekasseihin ei ole parin viikon aikana kuulunut minkäänlaisia sadesuojia, onneksi niille ei siis ole ollut käyttöäkään.
Koska meidän sekalaisen poppoon jokainen jäsen on uimataitoinen, on hellepäivien ykkösjuttu uiminen. Mikä onkaan sen parempaa kuin pulahtaa viileään järveen. Kiitokset Espoon järville ja lammille, niitä on tänä kesänä koluttu.
Lapsena mun kesän vakiopuuhiin kuului uiminen. Juoksin joka päivä lähijokeen uimaan tai pyöräilin vähän kauemmas maakuopalle hyppimään laiturilta ja uimaan. Auringossa kelliminen ei niinkään ollut mun juttu vaan se uiminen (kirjan lukemisen suoritin mieluummin varjossa ihan omana juttunaan, auringossa lukeminen oli liian kuumaa ja kirkasta silloin). Jo pienenä opin taktiikan, kuinka uida joessa kolhimatta itseään. Ja uiminen oli sen verran pop, että sitten aikuisempana koulutin itseni uimaopeksi. Uimakoulujen pitäminen, välillä hyvinkin hyytävissä vesissä, teki kyllä sen, että nykyään en ihan hirmuisen usein itseäni kovin viileään veteen laita...
Tänä kesänä ei viileät vedet ole olleet ongelma (tai no alkukesinä olivat, mutta ei enää), joten mäkin olen löytänyt itseni useamman kerran pulahtamassa ihanan viilentävään veteen. Mun lempparijärveksi on jälleen noussut Espoon Myllyjärvistä toinen (sellainen, joka on Bodomin järven kulmassa). Tämä järvi on siitä erikoinen, että päästäkseen sinne, on kivuttava mäkeä ylös ja siellä korkealla se järvi sitten on. Tämä kalliojärvi on suhteellisen pieni, mutta syvä. Uimataidottomille lapsille paikka ei oikein sovellu, koska hiekkarantaa tai ns. helppoa rantaa ei löydy.
Toinenkin Myllyjärvi (joka sitten taas on Serenan lähettyvillä) on myös tosi kiva uimapaikka. Sieltä löytyy myös pienoinen hiekkaranta, joten se soveltuu paremmin vesileikkeihinkin. Ja Mylly-alkuinen uimaranta löytyy myös Lohjalta: Myllylammen uimaranta. Sinnekin kannattaa piipahtaa, jos siellä suunnalla tulee ajeltua (on tien nro 110 lähistöllä). Lohjan Myllylammella oli myös oikein kunnolla auringonottotilaa eikä niinkään kallioita kuten Espoon Myllyjärvillä.
Mutta niin, mikä onkaan parempaa kuin uida keskelle pientä järveä. Kääntyä selälleen, kellua ja tuijotella pilviä. Aivan täydellistä. Oi, jatkukoot helteet vielä kauan.
Koska meidän sekalaisen poppoon jokainen jäsen on uimataitoinen, on hellepäivien ykkösjuttu uiminen. Mikä onkaan sen parempaa kuin pulahtaa viileään järveen. Kiitokset Espoon järville ja lammille, niitä on tänä kesänä koluttu.
Lapsena mun kesän vakiopuuhiin kuului uiminen. Juoksin joka päivä lähijokeen uimaan tai pyöräilin vähän kauemmas maakuopalle hyppimään laiturilta ja uimaan. Auringossa kelliminen ei niinkään ollut mun juttu vaan se uiminen (kirjan lukemisen suoritin mieluummin varjossa ihan omana juttunaan, auringossa lukeminen oli liian kuumaa ja kirkasta silloin). Jo pienenä opin taktiikan, kuinka uida joessa kolhimatta itseään. Ja uiminen oli sen verran pop, että sitten aikuisempana koulutin itseni uimaopeksi. Uimakoulujen pitäminen, välillä hyvinkin hyytävissä vesissä, teki kyllä sen, että nykyään en ihan hirmuisen usein itseäni kovin viileään veteen laita...
Tänä kesänä ei viileät vedet ole olleet ongelma (tai no alkukesinä olivat, mutta ei enää), joten mäkin olen löytänyt itseni useamman kerran pulahtamassa ihanan viilentävään veteen. Mun lempparijärveksi on jälleen noussut Espoon Myllyjärvistä toinen (sellainen, joka on Bodomin järven kulmassa). Tämä järvi on siitä erikoinen, että päästäkseen sinne, on kivuttava mäkeä ylös ja siellä korkealla se järvi sitten on. Tämä kalliojärvi on suhteellisen pieni, mutta syvä. Uimataidottomille lapsille paikka ei oikein sovellu, koska hiekkarantaa tai ns. helppoa rantaa ei löydy.
Toinenkin Myllyjärvi (joka sitten taas on Serenan lähettyvillä) on myös tosi kiva uimapaikka. Sieltä löytyy myös pienoinen hiekkaranta, joten se soveltuu paremmin vesileikkeihinkin. Ja Mylly-alkuinen uimaranta löytyy myös Lohjalta: Myllylammen uimaranta. Sinnekin kannattaa piipahtaa, jos siellä suunnalla tulee ajeltua (on tien nro 110 lähistöllä). Lohjan Myllylammella oli myös oikein kunnolla auringonottotilaa eikä niinkään kallioita kuten Espoon Myllyjärvillä.
Mutta niin, mikä onkaan parempaa kuin uida keskelle pientä järveä. Kääntyä selälleen, kellua ja tuijotella pilviä. Aivan täydellistä. Oi, jatkukoot helteet vielä kauan.
Kommentit
Lähetä kommentti