Tänään on tullut mietittyä (aineen)opettajan työn plussia ja miinuksia. Mietin niitä miinuksia tämän päivän aikana ehkä vähän enemmän. Huomattavasti enemmän. Mutta eipä niistä sen enempää. Onneksi kuitenkin niitä plussia on paljon enemmän (ja toisaalta eilen mietin, että on se peruskoulussa matematiikan opettaminen kuitenkin erikivaa verrattuna vaikkapa ammattikoulussa matikan opettamiseen. Tämä siis vain minun näkökulmastani. Ja en mä kyllä siellä lukiossakaan haluaisi opettaa. Joten ei auttais valittaa...).
Ja yksi suuri plussa on työajat. Nyt kun säästökuurien takia tunnit on minimissä (palkkapussi ei tästä tosin kiitä), niin vapaa-aikaakin tuntuu olevan aivan eri mittakaavassa. Tänään olen lämmöllä muistellut sitä tämän viikon aamua, kun heräilin puolikasilta ja lähdin liikenteeseen vasta 10.00. Puolitoista tuntia ihan omaa aikaa.
Nautiskelin teestä. Lakkasin kynnet. Lueskelin nettihesaria ja vähän kirjaakin. Ja kun vihdoin olin töissä, oli sielläkin vielä 60 minuuttia aikaa valmistella tunteja ja vähän höpötellä työkavereidenkin kanssa. Toki joissakin muissa ammateissa voi pitää etäpäiviä tai työpaikalle voi saapua liukuvana aikana. Tänään olen lisäksi iloinnut siitä, että tänään olin kotona jo 14.00 (tosin osakiitos kuuluu kyllä työkaverille, joka heitti mut kotiin. Muuten olisinkin ollut kotona vasta 15.00).
Tästä vähäisestä valoisasta ajasta ehtii nauttia näin enemmän. Toki myönnettäköön, että tavoistani poiketen repussa on tällä hetkellä kolmen ryhmän kokeet korjattavana. Mun perusperiaate on ollut, että en tuo töitä kotiin. Tänä viikonloppuna päätin kuitenkin tehdä poikkeuksen. Tällä viikolla on tullut harrastettua yhteissuunnittelua sen verran paljon (ja askarreltua muun muassa kuutiometrin mallia mehupilleistä. Tuli muuten hieno. Ensi syksynä taidan kuitenkin tarttua työkaluihin ja rakennella vähän kestävämmän mallin puurimoista), etten ole ehtinyt hyppäreillä tai ruokatunneilla kokeita korjaamaan. Ja toki yksi myöhäinen päivän aloitus vähensi myös kokeidenkorjausaikaa.
Ja siis toki noita plussia on paljon muitakin. Tällä viikolla on esimerkiksi ollut tosi kivat ysin matematiikan tunnit (ja vähän hermoja raastavimpia tunteja muutama päälle), joissa oppilaat kiersi ryhmissä kolmessa eri pisteissä. Toimi. Tällä viikolla olen käynyt myös ihanan hassuja ja vakaviakin keskusteluja tasa-arvoisesta avioliittolaista (ja toki vängännyt ulkovälkistä ja takeista ja kaikesta mahdollisesta). Myös spontaani halaus oppilaalta on kuulunut tähän viikkoon (ja yksi epämääräisesti keskarin näyttöön viittaava tapahtumakin). Ja monta muuta hauskaa, kivaa ja ihanaa (ja lisäksi niitä kamalia) tapahtumaa. Summa summarum kyllä tää on niin mun juttu, vaikka välillä mitta meinaakin täyttyä...
Ja yksi suuri plussa on työajat. Nyt kun säästökuurien takia tunnit on minimissä (palkkapussi ei tästä tosin kiitä), niin vapaa-aikaakin tuntuu olevan aivan eri mittakaavassa. Tänään olen lämmöllä muistellut sitä tämän viikon aamua, kun heräilin puolikasilta ja lähdin liikenteeseen vasta 10.00. Puolitoista tuntia ihan omaa aikaa.
Nautiskelin teestä. Lakkasin kynnet. Lueskelin nettihesaria ja vähän kirjaakin. Ja kun vihdoin olin töissä, oli sielläkin vielä 60 minuuttia aikaa valmistella tunteja ja vähän höpötellä työkavereidenkin kanssa. Toki joissakin muissa ammateissa voi pitää etäpäiviä tai työpaikalle voi saapua liukuvana aikana. Tänään olen lisäksi iloinnut siitä, että tänään olin kotona jo 14.00 (tosin osakiitos kuuluu kyllä työkaverille, joka heitti mut kotiin. Muuten olisinkin ollut kotona vasta 15.00).
Tästä vähäisestä valoisasta ajasta ehtii nauttia näin enemmän. Toki myönnettäköön, että tavoistani poiketen repussa on tällä hetkellä kolmen ryhmän kokeet korjattavana. Mun perusperiaate on ollut, että en tuo töitä kotiin. Tänä viikonloppuna päätin kuitenkin tehdä poikkeuksen. Tällä viikolla on tullut harrastettua yhteissuunnittelua sen verran paljon (ja askarreltua muun muassa kuutiometrin mallia mehupilleistä. Tuli muuten hieno. Ensi syksynä taidan kuitenkin tarttua työkaluihin ja rakennella vähän kestävämmän mallin puurimoista), etten ole ehtinyt hyppäreillä tai ruokatunneilla kokeita korjaamaan. Ja toki yksi myöhäinen päivän aloitus vähensi myös kokeidenkorjausaikaa.
Ja siis toki noita plussia on paljon muitakin. Tällä viikolla on esimerkiksi ollut tosi kivat ysin matematiikan tunnit (ja vähän hermoja raastavimpia tunteja muutama päälle), joissa oppilaat kiersi ryhmissä kolmessa eri pisteissä. Toimi. Tällä viikolla olen käynyt myös ihanan hassuja ja vakaviakin keskusteluja tasa-arvoisesta avioliittolaista (ja toki vängännyt ulkovälkistä ja takeista ja kaikesta mahdollisesta). Myös spontaani halaus oppilaalta on kuulunut tähän viikkoon (ja yksi epämääräisesti keskarin näyttöön viittaava tapahtumakin). Ja monta muuta hauskaa, kivaa ja ihanaa (ja lisäksi niitä kamalia) tapahtumaa. Summa summarum kyllä tää on niin mun juttu, vaikka välillä mitta meinaakin täyttyä...
Kommentit
Lähetä kommentti