Innostuneena muutaman muun bloggaajan viikkopostauksista (esim. Alman) päätinpä minäkin kirjoitella joistakin arkipäivistäni.
Aloitettakoon siis eilisestä. Lauantai opettajan vapaapäivä (ainakin lähes aina) ja myös tällä kertaa tämän uusioperheen lapseton päivä. Siispä paljon aikaa omille jutuille.
Puhelimen herätys herätti klo 7.20. Aamupuuhat sujuivat normin tehokkaasti.
25 minuutin aikana ehtii suorittaa aamupesut, meikata, pukea ja keittää teetä termosmukiin.
Klo 7.45 takki päälle ja ulos liukastelemaan autolle. Matkalla juon aamuteeni termosmukista, kuten 95 prosenttina niistä aamuista, jolloin olen liikenteessä auton kera (eli lähes aina).
Ensimmäisenä heitän H:n raksalle ja otan samalla uusia raksakuvia. Raksa alkaa jo vaikuttaa siltä, että kyllä sinne saattaapi puolen vuoden sisällä päästä muuttamaan. Huisaa!
Raksalta ajelin 1½ tunnin matkan rakkaiden ystävieni ja samalla myös kummityttöni perheen luokse. Päivä kului kuulumisia päivitellessä, lasten telmimistä katsellessa, syödessä hyvin (yksi uusi resepti saatu kokeiluun), lekotellessa ja ollessa. Mietittiin sitä, kuinka nuoria olimmekaan 10 vuotta sitten ja kuinka vanhoja oikeastaan nyt. Hämmentävää. Yli 30-vuotiaiden pitäisi kaiketi olla aikuisia ja varmoja ja... no, ei se taidakaan mennä niin.
Iltapäivällä sain vielä herkullista jälkkäriä: pannaria kermavaahdolla ja hillolla. Sitten jälleen auton rattiin ja huristelua takaisin pääkaupunkiseudulle. Ensimmäisenä suuntasin navin kanssa ihan uutta reittiä pitkin hakemaan H:n. Hakureissulla tuli päivitettyä kuulumisia myös H:n veljen perheen kanssa. Kotimatkalla käytiin vielä hoitamassa huomisen ja alkuviikon ruoat kaupasta.
Kotona oltiin loppujen lopuksi vasta 17.45. Saunakamat kasaan ja taloyhtiön saunaan. Tälläkään kertaa en mennyt uimaan taloyhtiön uima-altaaseen. Vesi on vain liian k y l m ä ä. Siis sehän on 22-asteista. Eli liian kylmää. Varsinkin suoraan saunasta. Meidän uusioperhehässäkästä kukaan yli 18-vuotias ei viihdykään altaassa. Siitä nuoremmat enemmän. Huomattavasti enemmän.
Saunan jälkeen kummallakaan ei edelleenkään ollut suuren suuri nälkä, joten päätettiin skipata lämmin ruoka. Herkuttelimme sen sijaan juustoilla ja punkulla. Ilta kului katsellessa kaksi viimeisintä jaksoa True Detectivestä. Aivan mieletön HBO:n sarja, joka näkyy tällä hetkellä Ylellä (Areenassa voi katsella vielä muutaman päivän kaksi ensimmäistä jaksoa. Kolmas ja neljäs jakso löytyvät myös samasta paikasta). Alkutekstiosuus on aivan järkyttävän hyvä. Harvoin olen niin vaikuttunut alkuteksteistä, että haluan ehdottomasti katsoa ne, vaikka ohjelman katsonkin digiboksilta. Ja sarjaa ei kyllä yhtään pahenna pääosassa oleva Matthew McConaughey. Oih ja voih.
Ohjelmaa katsellessa päätin samalla kehittää aivojani. Neuloin siis kirjoneulelapasta, jossa luin ohjetta vielä peilikuvana eli vasemmalta oikealle (koska ensimmäinen on jo valmis) ja niin, että mustat kohdat tehdään valkoisella ja valkoiset tummalla. Ihmeen hyvin onnistui. Multiajo onnistuu edelleen.
Loput illasta kuluikin lukiessa ja hiljaisesta asunnosta + vapaasta illasta nauttien.Simahdin luultavasti n. klo 22.30. Niinpä näin sunnuntaiaamuna tulikin herättyä ajoissa. Harmillista, tämä olisi ollut se päivä, kun oisin voinut nukkua niin pitkään kuin huvittaa. Toisaalta, ehtiipähän tehdä enemmän asioita. Kuten juoda teetä ja lukea hesaria. H nukkuu vielä. Osaa käyttää paremmin hyväkseen nämä harvinaiset aamut, kun meidän taloudessa tosiaan voi nukkua pitkään.
Aloitettakoon siis eilisestä. Lauantai opettajan vapaapäivä (ainakin lähes aina) ja myös tällä kertaa tämän uusioperheen lapseton päivä. Siispä paljon aikaa omille jutuille.
Puhelimen herätys herätti klo 7.20. Aamupuuhat sujuivat normin tehokkaasti.
25 minuutin aikana ehtii suorittaa aamupesut, meikata, pukea ja keittää teetä termosmukiin.
Klo 7.45 takki päälle ja ulos liukastelemaan autolle. Matkalla juon aamuteeni termosmukista, kuten 95 prosenttina niistä aamuista, jolloin olen liikenteessä auton kera (eli lähes aina).
Ensimmäisenä heitän H:n raksalle ja otan samalla uusia raksakuvia. Raksa alkaa jo vaikuttaa siltä, että kyllä sinne saattaapi puolen vuoden sisällä päästä muuttamaan. Huisaa!
Raksalta ajelin 1½ tunnin matkan rakkaiden ystävieni ja samalla myös kummityttöni perheen luokse. Päivä kului kuulumisia päivitellessä, lasten telmimistä katsellessa, syödessä hyvin (yksi uusi resepti saatu kokeiluun), lekotellessa ja ollessa. Mietittiin sitä, kuinka nuoria olimmekaan 10 vuotta sitten ja kuinka vanhoja oikeastaan nyt. Hämmentävää. Yli 30-vuotiaiden pitäisi kaiketi olla aikuisia ja varmoja ja... no, ei se taidakaan mennä niin.
Iltapäivällä sain vielä herkullista jälkkäriä: pannaria kermavaahdolla ja hillolla. Sitten jälleen auton rattiin ja huristelua takaisin pääkaupunkiseudulle. Ensimmäisenä suuntasin navin kanssa ihan uutta reittiä pitkin hakemaan H:n. Hakureissulla tuli päivitettyä kuulumisia myös H:n veljen perheen kanssa. Kotimatkalla käytiin vielä hoitamassa huomisen ja alkuviikon ruoat kaupasta.
Kotona oltiin loppujen lopuksi vasta 17.45. Saunakamat kasaan ja taloyhtiön saunaan. Tälläkään kertaa en mennyt uimaan taloyhtiön uima-altaaseen. Vesi on vain liian k y l m ä ä. Siis sehän on 22-asteista. Eli liian kylmää. Varsinkin suoraan saunasta. Meidän uusioperhehässäkästä kukaan yli 18-vuotias ei viihdykään altaassa. Siitä nuoremmat enemmän. Huomattavasti enemmän.
Saunan jälkeen kummallakaan ei edelleenkään ollut suuren suuri nälkä, joten päätettiin skipata lämmin ruoka. Herkuttelimme sen sijaan juustoilla ja punkulla. Ilta kului katsellessa kaksi viimeisintä jaksoa True Detectivestä. Aivan mieletön HBO:n sarja, joka näkyy tällä hetkellä Ylellä (Areenassa voi katsella vielä muutaman päivän kaksi ensimmäistä jaksoa. Kolmas ja neljäs jakso löytyvät myös samasta paikasta). Alkutekstiosuus on aivan järkyttävän hyvä. Harvoin olen niin vaikuttunut alkuteksteistä, että haluan ehdottomasti katsoa ne, vaikka ohjelman katsonkin digiboksilta. Ja sarjaa ei kyllä yhtään pahenna pääosassa oleva Matthew McConaughey. Oih ja voih.
Ohjelmaa katsellessa päätin samalla kehittää aivojani. Neuloin siis kirjoneulelapasta, jossa luin ohjetta vielä peilikuvana eli vasemmalta oikealle (koska ensimmäinen on jo valmis) ja niin, että mustat kohdat tehdään valkoisella ja valkoiset tummalla. Ihmeen hyvin onnistui. Multiajo onnistuu edelleen.
Loput illasta kuluikin lukiessa ja hiljaisesta asunnosta + vapaasta illasta nauttien.Simahdin luultavasti n. klo 22.30. Niinpä näin sunnuntaiaamuna tulikin herättyä ajoissa. Harmillista, tämä olisi ollut se päivä, kun oisin voinut nukkua niin pitkään kuin huvittaa. Toisaalta, ehtiipähän tehdä enemmän asioita. Kuten juoda teetä ja lukea hesaria. H nukkuu vielä. Osaa käyttää paremmin hyväkseen nämä harvinaiset aamut, kun meidän taloudessa tosiaan voi nukkua pitkään.
Kommentit
Lähetä kommentti