Muutaman kerran kävin kirjakaupassa aikuisten värityskirjoja hivelemässä. Loppujen lopuksi sitten kotiutin itselleni sellaisen. Jo ennen mökkireissua päädyin erään stressaavan päivän jälkeen värittämään pikkutarkkaa kuvaa. Ja sehän auttoi. Kun ei voi ajatella muuta kuin kuvaa ja sen värittämistä, niin stressi vähenee. Lisäksi jo näin aikuisena on selvillä siitä, että kuvaa ei ole pakko värittää jokaisesta kohdasta ja värittämisen voi aloittaa mistä tahansa kohdin.
Tällä mökkireissulla olen väritellyt kirjaa muutamaan otteeseen. Myös seurueen tyttölapset ihastuivat kirjaan ja toinen vakavissaan harkitsee juurikin samanlaisen kirjan pyytämistä synttärilahjaksi.
Ja mikä parasta. Värityskirjan värittämiseen ei tarvitse suurta taiteellista lahjakkuutta. Voi vain värittää.
p.s. olemme kuunnelleet tällä reissulla iltaisin paljon spotifya. Eilen kuunneltiin 80-luvun hiteistä tehtyä listaa ja tänään oli vuorossa 90-luvun hitit. Omasta mielestäni en ole koskaan kuunnellut mitenkään erityisen paljon musiikkia, mutta kummasti nää ysärihitit on muistissa lähes kaikki. Näitä kappaleita kuunnellessa nousee myös mieleen paljon vanhoja muistoja. Ja tähän väliin voi onnellisena todeta, että onneksi ei tarvitse olla enää teini-ikäinen
Värittäminen on niin rentouttavaa ja muistan hyökänneeni aina värttämään lasten seuraksi kun olin aupairina tai lastenvahtina muutoinkin. :D Nämä pikkutarkat kuvat ovat tietenkin varmasti vielä rentouttavampia kuin ne perinteiset lasten värityskirjakuvat yksityiskohtiensa ansiosta - on pakko keskittyä juuri siihen hetkeen! :) Pitäneekin todella harkita vielä tällaisen kirjan hommaamista! Kivoja postauksia sulla! :) Ihanaa loppuviikkoa ja mukavaa juhannusta!
VastaaPoistaHesarissakin oli muuten pian postaukseni jälkeen juttu tähän liittyen: http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305963786302
PoistaMukavaa kesää myös sulle :)
Mun täytyy hommata värityskirja itselleni. Ihan kädet jo syyhyää kun näitä kuvia putkahtelee joka tuutista!
VastaaPoista