Siirry pääsisältöön

Mitä se arki nyt on?

Eilen löysin itse kokkaamassa neljälle alaikäiselle pikaruokana nuudelia ja kalapuikkoja (ruoka, joka myös takuuvarmasti uppoaa kaikille). Yksi vieraileva tähtönen ja kolme normiyksilöä. Mietin, että kuinka tähän päädyttiin.

Jotenkin tämä arki on parissa vuodessa tullut osaksi mun elämää. Ruoanlaittoa, siivoamista, pyykinpesua. Kuulumisten vaihtamista. Läksyjen tekemistä. Kokeesta panikointia. Hukkuneiden kännyköiden etsimistä. Piposta ja hanskoista naputtamista. Riitojen ratkomista. Uhman ohi menemisen odottamista. Syvään hengittämistä.

Ja kuten eilen, ex tempore koko konkkaronkan ruokkimista, paimentamista ja eteenpäin hoputtamista. H tarvittiin naapurin raksalle pika-avuksi tunniksi, joten mä jäin pyörittämään viikon kiireisimmän illan itsekseni. Hyvin meni. Mietin vain sitä, kuinka erilaista tämä arki on verrattuna vaikkapa arki-iltaani kolme vuotta sitten. Yhtäkkiä onkin me ja arjen sumplimista miljoonan eri liikkuvan osan suhteen.

Ja itse asiassa mä tykkään tästä. Useampi on eri tilanteessa kysynyt, että hoidanko mä H:n lapsia. En ole kokenut niin missään vaiheessa oikeastaan tekeväni. Nää skidit vaan on osa arkea. Useimmiten meitä on paikalla kaksi aikuista, aika usein vain jompikumpi. Sillä kumpi paikalla on, ei oikeastaan ole väliä. Kumpi vain hoitaa homman ja tarvittaessa pari ylimääräistäkin tyyppiä.  Mä myös pyrin tietoisesti siihen, että jokaisella jäisi myös isä-lapsi -aikaa. Mutta myös siihen, että mun läsnäolo arjessa ois täysin normijuttu. Meillä siis komentaa lapsia se, joka sattuu paikalla olemaan. Meillä myös kuuntelee lapsia se, joka lähellä on (no useammin kyllä mä tajuan reagoida) . Ja meidän yksikkö on tämä meidän sekava hässäkkä, lapsilla on sitten toinen yksikkö toisessakin paikassa.

Mutta niin, kyllä mä myös nautin paljon niistä illoista, kun talo on tyhjä. Kukaan ei kysy eikä vaadi mitään. Ruoan suhteen ei tarvitse miettiä mitään. Arki onneksi onkin sopivasti kumpaakin.

Mutta on tää vaan omituista. Minä, joka en ole äiti, pyöritän silti tosi monta päivää viikossa lapsiperheen arkea. Ja alan kaiken lisäksi kokea tämän täysin normijuttuna. Kuten myös sen, että kalentereita selataan ja päivitetään ahkeraan, ja silti kukaan ei oo läheskään aina selvillä kaikkien talouden ihmisten menoista... 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Jogurttiset sämpylät

Kehittelin eteen päin Maailman ehkä helpoimmat sämpylät -reseptiä . Ja tällainenhan siitä lopulta sitten tuli: Jogurttiset sämpylät 2,5 dl kuumaa vettä 2,5 dl turkkilaista jogurttia 1 pss kuivahiivaa 1 rkl suolaa 1 dl ruisjauhoja 1 dl kaurahiutaleita 4,5 dl vehnäjauhoja Sekoita kuuma vesi ja jogurtti keskenään. Liuota hiiva nesteeseen (itse käytän apuna vispilää). Lisää suola sekä jauhot. Sekoita kunnolla. Itse käyti viimeksi kasvisten dippinä olleen jogurtin pohjana (jogurttiin oli lisätty Santa Marian Mango curry -maustetta), joka toikin sämpylöihin ihan mukavan maun.  Sekoittamisen jälkeen peitä taikinakulho liinalla ja anna nousta jääkaapissa 10 tuntia tai enemmänkin.  Sämpylöitä ei tarvitse erikseen leipoa, vaan ne nostellaan lusikoiden avulla leivinpaperin päälle pellille. Vedä terävällä veitsellä sämpylöihin ristiviillot ja ripottele päälle vielä sesamin siemeniä. Paista 230 asteessa 25 - 35 minuuttia. Uunista ottamisen jälkeen älä peitä liinalla. Sämpylät ovat pa