Siirry pääsisältöön

Ravintolalöytö: Benjam´s Bistro

Lauantaille piti saada ravintola.
Ravintolan etisimiselle ei kuitenkaan haluttu kuluttaa liikaa aikaa, sillä oli aika todennäköistä, että ravintolareissu saattaisi peruuntua.
Ravintolavalinta tehtiin siis tasan yhden instagram-kuvan pohjalta. Ja sekin vain siksi, että nimi kuulosti kivalta.
En edes selannut ruokalistaa netistä, etsin vain nettisivuilta puhelinnumeron (koska, mur, ilmeisesti pöytävarausta ei voi tehdä netin kautta).
H soitti varauksen (tosin soitettuaan ensin väärään numeroon...) viikolla ja pöytä oli hoidossa.
Lauantaina havaittiin pääsevämme tosiaan liikenteeseen, mutta kumpikaan ei muistanut mihin kellonaikaan pöytä oli varattu. Siispä H soitti uudestaan (tällä kertaa suoraan oikeaan numeroon). Tarjoilija ei saanut selvää käsin kirjoitetusta nimestä, joten tehtiin varulta uusi varaus oikeaan aikaan.
Ravintolaan matkalla tapasimme naapurimme, joka houkutteli syömään hänen luoksensa. Vähältä piti, ettei muutettu suunnitelmia.

Ja ONNEKSI ei muutettu. Benjam´s Bistro oli nimittäin todellinen löytö. Pieni italialainen ravintola (josta mulle tuli Saksa-olo, hämmentävää eikö? Tämä johtuu siis siitä, että Saksassa olen käynyt monessa pienessä sympaattisessa italialaisessa ravintolassa. Itse asiassa pidin niistä ravintoloista paljon enemmän kuin vastaavista Italiassa sijainneista. Jotenkin tunnelma oli ystävällisempi ja lämpimämpi), joka valloitti meidät täysin. Henkilökunta oli italialaisia (ilmeisesti perhe?) lukuunottamatta yhtä suomenkielistä vahvistusta. Ruoka oli h y v ä ä ja se tuli nopeasti paikalle. Meidän kummankin alkuruoat olivat t o d e l l a hyviä (H:lla bruschetta, mulla tattikeitto), samoin jälkiruoat (H:lla jonkinlainen sitruunajäätelö, joka tarjottiin sitruunasta, mulla tiramisu). Pääruoat olivat hyviä, mutta kalpenivat näille edellä mainituille

Mutta siis, tämä paikka sai kyllä meidät puolelleen. Tätä ravintolaa ei varmasti unohdeta. Palvelu oli hyvää ja hinta-laatusuhde todella hyvä. Nousi omassa luokassaan kyllä meidän lemppariksi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Retkeilyä: Iso-Melkutin

Lauantaina hellepäivää uhmaten päätimme lähteä kahden alamittaisen (toinen tosin on jo mua pitempi...Enää yksi alamittaisista on siis todellisuudessa alle 170 cm pitkä...) + Papu Papusen kanssa retkeilemään Lopelle Iso-Melkuttimen kierrokselle.  Tähän väliin todettakoon, että olen tämän kevään aikana selannut usean kunnan nettisivuja ja etsinyt tietoja retkeilymaastoista/kävelyreiteistä.  Iso-Melkuttimesta tiedon saaminen oli hieman kiven alla. Lopulta Lopen kunnan sivulta tietoa löysi, mutta näin ikävästi sanottuna niin tylsässä muodossa, että sen nettisivun (tai no PDF:n) perusteella en olisi kyllä Lopelle retkeilemään lähtenyt.  Onneksi Iso-Melkuttimesta on kuitenkin kirjoitettu erilaisia postauksia aika runsaasti, joten tietoa löytyi muuta kautta. Ja hyvä niin, koska tämä oli todellakin vierailun arvoinen paikka.   Me navigoimme paikan päälle Google Mapsin avulla, jolloin määränpääksi laitoimme Iso-Melkuttimen parkkipaikka. Tarkempi osoite on Tauluntie 146, Räyskälä. Päätimme huris