Sunnuntaifiilis. Talo on hiljainen. Yksi on treeneissä, yksi matsissa, yksi kaverilla, yksi museossa ja yksi kuskailemassa kahta ensimmäistä. Oma rauha.
Jalassa villasukka, kantapään alla kylmäpussi, vieressä teekuppi. Sain NYCin reissulla ilmeisesti jonkin sortin rasitusvamman kantapäähän (liiallisesta kävelystä). Nyt töiden alettua tämä vamma on aktivoitunut uudestaan, merkittävästi. Töissä kovalla lattialla kävely ei ilmeisesti ole tehnyt oikein hyvää. Kokeilen vielä viikon omahoitoa ja sitten pitänee mennä lääkäriin. Tällä hetkellä hoitona on venyttely, kylmäpussin käyttö, lepo (vaikeinta...) ja sellaisten kenkien käyttö, jossa kantapää voi hyvin. Viimeinen on ollut haaste, koska missään kengissä kantapää ei oikein tuntunut nauttivan olostaan... Eilen kuitenkin löytyi sitten ne parhaat kengät: korkkarit. Niin, k o r k k a r i t. Olin etukäteen varma, että korkkarit ois huonoin mahdollinen ratkaisu, mutta eilen selvisikin, että asiahan on päinvastoin. Kantapää suorastaan nautti korkkareista (päkiät kyllä yrittivät esittää vastalauseita, mutta niitä ei kuunneltu).
Oltiin eilen ihastuttavaakin ihastuttavammissa häissä (ja siellä oli niin ihastuttava tunnelmavalaistus, ettei kännykän kamera oikein pysynyt mukana). Kipitin siis menemään korkkareilla paljon. Tanssin muun muassa pari tuntia pois tiehensä. Huomenna pitää kokeilla työpäivääkin korkkareilla. Hei hei tennarit, tervetuloa korkkarit. Kai.
Nyt jatkan sunnuntain fiilistelyä ja voimien keräämistä työviikkoon. ...ja pesen pyykkiä...
Kommentit
Lähetä kommentti