Suppikset ovat myös ilmaantuneet meidän talouteen. Tosin itse ei olla poimittu niistä yhtään (kerran vahingossa törmättiin kantarellikastikkeen aineksiin metsässä, mutta muuten ei olla nähty yhden yhtä sientä... Ja käytiin jopa kerran kantarellireissunkin jälkeen niitä etsimässä). Onneksi on ystäviä, jotka löytävät hillittömiä kasoja sieniä. Sopivalla hinnalla pari ämpärillistä onkin siirtynyt meidän talouteen. Ensimmäistä erää yritin kuivata saunassa. Ilman lämpöä, etteivät sienet vahingossa kypsy. Tajuan kyllä, että siihen menisi useampi päivä, mutta loppujen lopuksi luovutin vuorokauden jälkeen. Koko talo nimittäin haisi erittäin vahvasti sienille ja sienissä ei näkynyt pienintäkään merkkiä kuivumisesta... Kuivuria emme omista, joten piti keksiä jotain muuta. Ja se joku muu on kiertoilmauuni. Sienet ohuiksi kerroksiksi peltien ja ritilöiden päälle (tarkalleen ottaen leivinpaperin päälle). Kiertoilma päälle (mutta ei yhtään lämpöä) ja uunin luukku raolleen. Noin 12h siinä meni ja sienet olivat kuivuneet täydellisesti. Loput sienet uuniin ja vuorokaudessa oli yksi ämpärillinen hoidettu. Ensi vuodelle taidan kuitenkin tuoda kotikotoa kuivurin, jota ei siellä kuulemma enää olla moneen vuoteen käytetty.
Eilen aloin valmistella myös kasveja talviunille. Eli heitin kaikki yrtit roskiin, leikkasin mansikoista rönsyt pois ja kiskoin loput raparperinvarret irti (ja tein niistä piirakan, siitä myöhemmin). Isoin operaatio oli siirtää mansikat ja raparperit kukkapenkkiin talvi-istutukseen. Hyvällä tuurilla ne voi sitten keväällä istuttaa uudestaan purkkeihin ilahduttamaan terassia.
Kommentit
Lähetä kommentti