Pizzalauantai

Viikko sitten pizzakivi kaivettiin esiin vaatekaapin ylähyllyltä (se ei oikein mahdu styroksilaatikossaan muualle) ja laitettiin lämpiämään uuniin. Aamulla olin vaivannut urakalla pizzataikinaa monitoimikoneessa ja laittanut sen terassille nousemaan koko päiväksi (jos olisi ollut pakkasta, jääkaappiin olisi raivattu taikinakulholle tilaa). Ohjeen löydät täältä

Illalla pyörittelin pizzataikinasta palleroita, joista kuusi päätyi pakkaseen ja neljä leivottiin. Tällä kertaa teimme pizzat H:n kanssa kahdestaan kahden alamittaisen pelatessa samalla Wiitä (yksi oli yökyläilemässä). Tätä konseptia on testattu nyt kaksi kertaa ja se on ollut toimivin. Kaikkeen muuhun ruoanlaittoon lapset osallistetaan, mutta näköjään pizzat uppoavat paremmin, jos eivät ole niin selvillä siitä, mitä niissä on.

Aiemmin jokainen sai täyttää itse oman pizzansa ja lopputuloksena oli, nooh, aika kuivia pizzoja. Tomaattikastiketta laitettiin niin vähän kuin mahdollista, samoin juustoa. Yksi ainoa uskalsi laittaa pizzaansa kunnolla täytteitä ja tämä tyyppi yleensä omastaan tykkäsikin. Muut eivät... Ja koska ne pizzat olivat niin kuivia, niin ne eivät aikuisiinkaan oikein uponneet.

Tässä uudessa konseptissa olemme tehneet neljä erilaista pizzaa, joista alamittaiset saavat ensin valita omat palansa. Näin kahden kokeilukerran jälkeen tämä konsepti on osoittautunut toimivaksi. Krantuinkin on pistellyt poskeensa pizzapalat hyvällä ruokahalulla.