Siirry pääsisältöön

Smyg: Valo pimeässä

Vuosi sitten kävimme Helsingin Sinnessä syömässä pimeän illallisen. Tänä vuonna Sinneä ei enää kyseisessä paikassa ole, vaan paikalla toimii Sinnestä muotoiltu omalla konseptillaan toimiva Smyg. Smygillä on ollut tarjolla tammi- ja helmikuussa Valo pimeässä -illalliset, jotka toimivat samalla konseptilla. Jos vielä haluat päästä nauttimaan tästä, toimi nopeasti. Valoa pimeässä -illallisia on nimittäin vain keskiviikkoiltaisin, ja niitähän on helmikuussa jäljellä enää huimat kaksi kappaletta.

Ravintolasali on pimeä, joten ilta istutaan lähes pimeässä. Todellisuudessa silmät tottuvat hämärään niin hyvin, että jonkin verran eteensä näkee. Menu on kolmen ruokalajin yllätysmenu (erikoisruokavaliot huomioidaan), jossa ruokalajit tuodaan pöytään kertomatta, mitä niissä on. 

Meihin tämä konsepti uppoaa erittäin hyvin. Ruokien maistelu on aivan huippua näin. Lisäksi ruokalajien arvailu on oma ohjelmanumeronsa. Jälkiruoan jälkeen saimme sitten nähtäväksi menun ja tälläkin kertaa olimme aika hyviä arvaamaan. Me saimme syödä omana iltanamme alkuruoaksi lohipastramia, pikkelöityjä kasviksia, limerakuunamajoneesia sekä perunahelmiä (arvasimme oikein lohipastramin, sekä limemajoneesin). Pääruokana nautimme villisian niskaa, porsaan sisäfilettä, kahvisuolakuoressa paahdettua porkkanaa, ruusukaalia sekä tummasuklaa sabayonia (arvasimme oikein porkkanat sekä suklaakastikkeen. Luulimme syövämme possua sekä maksaa.). Jälkiruokana oli karamellisoitua omenaa, kinuskia ja lehtitaikinajäätelöä (tämä oli helpoin rasti. Tosin emme missään nimessä arvanneet syövämme lehtitaikinajäätelöä, enkä edelleenkään ole oikein selvillä, mitä se on).

Menun katsomisen yhteydessä asiakkaat myös päättävät, mitä maksavat. Hinta saa olla aivan mitä vain. Me olemme tehneet periaatepäätöksen ja pyrimme maksamaan sen mukaan, mitä kustannukset oikeastikin olisivat. Emme halua siis ostaa annoksiamme alihintaan. Tällä kertaa maksoimme 40e/pää. 

Niin ja se ruoka. Se oli todella hyvää. Itse nautin eniten lohipastramista, H sen sijaan ihastui villisikaan (jota luulimme siis maksaksi). Jälkkäristä tykkäsimme kummatkin erittäin paljon.

Oli ehdottomasti rahansa arvoinen illallinen. Kuvia tapahtumasta ei pahemmin ole. Valo riitti kuvaamiseen vain ja ainoastaan menun esittelyvaiheessa. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku...

Retkeilyä: Iso-Melkutin

Lauantaina hellepäivää uhmaten päätimme lähteä kahden alamittaisen (toinen tosin on jo mua pitempi...Enää yksi alamittaisista on siis todellisuudessa alle 170 cm pitkä...) + Papu Papusen kanssa retkeilemään Lopelle Iso-Melkuttimen kierrokselle.  Tähän väliin todettakoon, että olen tämän kevään aikana selannut usean kunnan nettisivuja ja etsinyt tietoja retkeilymaastoista/kävelyreiteistä.  Iso-Melkuttimesta tiedon saaminen oli hieman kiven alla. Lopulta Lopen kunnan sivulta tietoa löysi, mutta näin ikävästi sanottuna niin tylsässä muodossa, että sen nettisivun (tai no PDF:n) perusteella en olisi kyllä Lopelle retkeilemään lähtenyt.  Onneksi Iso-Melkuttimesta on kuitenkin kirjoitettu erilaisia postauksia aika runsaasti, joten tietoa löytyi muuta kautta. Ja hyvä niin, koska tämä oli todellakin vierailun arvoinen paikka.   Me navigoimme paikan päälle Google Mapsin avulla, jolloin määränpääksi laitoimme Iso-Melkuttimen parkkipaikka. Tarkempi osoite on Tauluntie 146, Räysk...

Suolaiset joulutortut

Tämän joulun alla on löytynyt useampia uusia leivonnaisreseptejä. Yksi näistä on suolaiset joulutortut, joiden ohje mukailee Valion reseptiä. Näitä on näppärä tehdä vieraille, eivät vaadi nimittäin mitään suurta valmistelua. Tämän vuoden sukulaisglögeillä (nimi voisi olla myös vanhusglögit, jokainen vieras on nimittäin näillä vuosittaisilla kekkereillä yli 70-vuotias) nämä pääsivät pöytään. Suolaiset  joulutortut 500g voitaikinalevyjä 1 kananmuna hieman seesaminsiemeniä 1 pkt ilmakuivattua kinkkua 1 pieni persimon n. 100g aurajuustoa Ota voitaikinalevyt sulamaan pakkauksen ohjeen mukaan. Puolita levyt ja tee neliöiden kulmiin pienet viillot. Taittele levyt tähtitorttumaisesti (nostele joka toinen kulma keskelle) ja nipistä keskellä tiukasti yhteen, jotta torttumainen muoto säilyy uunissakin. Voitele tortut kananmunalla ja ripottele päälle seesaminsiemeniä.  Revi ilmakuivatusta kinkusta paloja torttujen keskiosan päälle, lisää muutama nokare aurajuusto...