Porvoo: Sinne

Pääsiäisviikonloppuun mahtui tänä vuonna paljon pieniä juttuja. Yksi niistä oli pikainen 20 tunnin reissu Porvooseen. Varasimme Airbnb:n kautta yksiön keskustassa (miten emme ole aiemmin tätä keksineet, oli nimittäin todella kätevää) ja suuntasimme Porvooseen lauantai-iltapäivällä. Koko reissun päätapahtuma oli mennä syömään Sinneen, mutta toki ehdimme sitä ennen kierrellä hieman vanhaa kaupunkia ja nauttia tunnelmasta.

Mutta siis, se Sinne (kurkkaa sivut täältä). Jos et ole ikinä ollut, niin suuntaa sinne (tai Sinneen), jos vaan mitenkään mahdollista. Tämä oli toinen kerta kyseisessä ravintolassa ja toinenkaan kerta ei tuottanut pettymystä (tällaisia ravintoloita ei ole tiellemme osunut kovin montaa). Ensimmäiseltä kerralta olimme jääneet miettimään jälkkärin salmiakkilastuja ja kysäisimmekin niistä kokilta. Nyt pitääkin kokeilla joskus kotonakin. Lastut olivat nimittäin ainakin aika yksinkertaisen kuuloisia: salmiakkijauhetta marenkiin, joka levitetään ohueksi levyksi pellille ja paistetaan, kuten marenki normaalisti.

Tällä kertaa emme syöneet kyseisiä salmiakkilastuja, sillä valitsimme viiden ruokalajin suositusmenun viinipaketin kera. Ja menuhan oli siis aivan täydellinen. Jos viidestä ruokalajista kolme oli aivan huippua ja loputkin erittäin hyviä, niin ei voi kuin kehua. Sinne onnistui myös tarjoamaan pääruoan, joka ei hävinnyt alkuruoille. Hyvähyvä :)

Mitä me siis söimme? Stenbölen veijarin, joka oli mielettömän hyvä lampaanlihatartar. Nousi ehkä omaksi suosikikseni. Tässä on munaa -annoksen, jossa oli 65-asteiseksi keitetty kananmuna parsan ym kanssa. Nam. Kuningas voittamaton -annos, oli todellakin voittamaton. Kuningasrapua, fenkolia ja omenaa oli lautasella valmiiksi ja tämän jälkeen päälle pinaattifenkolikeittoa. Jotain sanoinkuvaamatonta. Tämä oli H:n suosikki ja mulla pienimmällä mahdollisella erolla kakkonen.

Pääruokana oli ylikypsää vasikan entercotea (Vasikan kohtalo), joka oli tuota täydellistä. Ei voi muuta sanoa. Jälkkärinä oli  sitten Kevään merkit, jossa oli muun muassa koivujäätelöä. Todella toimiva kokonaisuus sekin.

Itsekseni olen päätynyt siihen, että todella hyvän ravintolan merkki on se, kun viinimenun viinit nostavat annoksia vielä hieman paremmiksi. Ja nyt oli juuri sellaiset viinit. Ne täydensivät ja toivat sopivat twistit ruokaan. 

Sinneä ei voin kuin kiittää. Suunnittelimme jo seuraavaa reissua, sillä pitäähän se kolmaskin kerta kokeilla :).