Viime viikon alussa kyllästyin. Kesä saa nyt jo tulla ja yöpakkaset loppua. Sisuunnuin ja päätin, että kyllä kasvit (tai no osa niistä) saa luvan selvitä, jo oikeissa paikoissaan. Istutin tomaatit, osan yrteistä ja kesäkurpitsaa oikeisiin ruukkuihin. Kaikki edellä mainitut alkoivatkin jo hieman kiukutella liian pienistä ruukuista. Ja allekirjoittanut alkoi kiukutella purkkien edestakaisin raahaamisesta.
Pari yötä peittelin harsoilla kultamussukoita ja loput säilöin minikasvihuoneeseen. Ja tadaa, tämä kiukustuminen auttoi: kesä totta tosiaan saapui. (No siis, eihän se nyt varmastikaan oikeasti auttanut, mutta anyway).
Ja koska koskaan ei tiedä, ovatko nämä tämän kesän ainoat lämpimät päivät, niin onhan niistä pitänyt nauttia. Hampurilaiset syötiin pihalla (vaikkei aurinko sinne enää paistanutkaan niin myöhään, mutta lämmin oli silti) ja aamutee on nautittu aamuauringossa. Itse olen fillaroinut ympäriinsä hymyillen sille, että t-paidallakin on vähän kuuma, ja H on hymyillyt golfkentällä.
Tähän vaiheeseen kevättä (arviointirumba selätetty pääasiallisesti eilen) tällaiset ihanat aurinkoiset kesäpäivät ovat juuri oikeita. I h a n a a
Kommentit
Lähetä kommentti