Syksy

Havahduin tässä eräs päivä siihen,  että syksy alkaa olla jo läsnä.  Illat ovat pimentyneet, aamut kylmiä. Pihan sato alkaa vihdoin ja viimein  kypsyä. Kukat alkavat pikku hiljaa lakastua ja kasteluakaan ei tarvitse muistaa hoitaa enää joka päivä. 

Tämä on ollut ensimmäinen oman pihan kesä. Tähän asti puutarhurointini on rajoittunut parvekkeisiin (ja viime kesänä terassiin) ja kotikodin pihaan. 

 

Lapsena olin kyllästetty puutarhatöillä. Rikkaruohojen kitkeminen ja ruohon leikkaaminen tulivat lähinnä korvista ulos. Olenkin ollut yllättynyt kuinka rentouttavaa se rikkaruohojen kitkentä itse asiassa onkin. Ruohonleikkuu on ainakin toistaiseksi kuulunut H:n tehtävälistaan (se itse halusi kyseisen nakin, samoin kuin minä itse valitsi  pyykinpesunakin. Muut kotityöt ovatkin muuten yhteisvastuullisia), joten sen mahdollisista rentouttavista vaikutuksista ei ole omakohtaista tietoa.

Tähän väliin parhaimmat puutarhaoivallukset tältä kesältä. Kesäkukkasiemenseoksilla saa loistavasti täytettyä isomman alueen kukilla (meillä on hieman haastava kävelyalueen ja aidan välinen n.30 cm leveä alue, joka on aika pitkä. En todellakaan osannut päättää, mitä monivuotisia kasveja siihen tulisi, joten kesäkukat hoitivat homman loistavasti.). Ja lähes jokaisella kukkapenkin omistavalla ihmisellä on ylimääräisiä kasveja keväisin. Meidän monivuotiset kukat on haettu ystävän ihanasta pihasta ja niillähän istutusallas täyttyi juuri sopivasti. Niin ja kukkien väleihin kannattaa jättää tilaa. Keväällä meidän kukkapenkki näytti t o d e l l a harvalta. Nyt kukat ovat täyttäneet jo koko istutusaltaan reunasta reunaan.

Myös työt ovat alkaneet. Ja se on oikeastaan ollut aika kivaa. Mulla on tässä jaksossa 8 eri ryhmää ja mikään niistä ei ole ikävä tai erityisen haastava. Ihanaa. Suurin osa tykkää opiskella tai ei ainakaan viitsi näyttää ei-tykkäämistään. Ja listasipas yksi kasiluokkalainen puolirasavilli poika koulupäivän mukavaksi, koska on kaksi tuntia matematiikkaa (ja se tais olla tosissaan).

Olen täyttänyt myös päiväni jotenkin tosi täysiksi. Tuntuu, että ehdin hyvin harvoin olla ihan vain kotosalla. Toistaiseksi sitä on  kuitenkin jaksanut hyvin ja toisaalta on  ihana nauttia näistä kohtuullisen lämpimistä (ja sateettomista) päivistä, kun niitä vielä on. 

Mutta nyt on mukava olla myös kotona. Kuunnella vesisadetta, pestä pyykkiä ja tehdä pizzaa (yhden alamittaisen launataikoulupäivän buffettiin). Olla rauhassa ja hiljaa. Ei ollenkaan paha. 

Huolimatta hieman syksyisestä ilmasta olen edelleen liikkunut lähinnä kesävaatteet päällä. Sukkikset olen laittanut nyt pari kertaa mekon alle, mutta muuten eivät talviset vaatteet ole vielä hiippailleet lähellekään pukeutumista.