Tämän illan ainoa vapaa-ilta on tuntunut yllättävän pitkältä. Tosin asiaan saattaa vaikuttaa, että kuvittelin suunnilleen 2 tuntia kellon olevan aivan jotain muuta (gröhöm, keittiön kello on edelleen siirtämättä talvi-aikaan). Sain siis vahingossa yhden extratunnin. Hyvä niin, tuntuu että tekemistä olisi taas vaikka muille jakaa.
Olen ollut töiden jälkeen jo 5 tuntia kotona (kiitos ihanan lyhyelle tiistaityöpäivälle) ja ehtinyt päivittää kalenteria, lähettää kolme sähköpostia (pankkiin yms), lähettää 3 wilma-viestiä, käydä pikaisella kävelyllä (eli siis hakemassa kaupasta ne asiat, jotka eilen unohtuivat), tehdä ruokaa (vain itselleni, koska kukaan muu ei ole tänään kotona. Luksusta sekin). Kirjoitin myös 170 hintalappua valmiiksi kirpparille meneville kamoille (enää pitäisi lätkiä tarrat kiinni kirpparikamoihin, ja ne olisivat valmiit sunnuntaita varten (muuttavat silloin itsepalvelukirppikselle)), tein läksyjä viron tuntia varten ja luin jopa kirjaakin. Niin ja pesin pyykkejä ja keräsin pyykkejä. Sovin parit tapaamiset. Kastelin kukat. Ei ihme, että alkaisin olla jo valmis nukkumaan... Onhan tässä jo tullutkin ahkeroitua.
Tässä jaksossa mulla on paljon tunteja. Hieman enemmän kuin edellisessä, jolloin meinasin jo romahtaa työmäärän alle. Nyt yritän priorisoida. Suunnittelin tämän jakson kurssien 8 ensimmäistä oppituntia edellisen jakson lopun kokeita valvoessa. Nyt ne 8 tuntia ovat jo pääsääntöisesti menneet, joten nyt pitää etsiä taas suunnittelulle aikaa (Ja siis huom. 10 vuoden opetuskokemuksella yhden tunnin suunnitteluun ei mene kauaa. Sille pitää vaan löytää se oma pieni hetkensä). Alkuviikosta mun päivät ovat helpompia. Keskiviikosta alkaen ei vapaahetkiä paljon näy.
Siis priorisoin. Priorisoin ja priorisoin. Ja yritän muistaa osata sanoa ei ja en tiedä. Ja samalla yrittää olla kuormittamatta muita. Haastavaa.
Ja edelleen pidän kiinni siitä, että kotona en tee töitä (paitsi joskus kokeita voin korjata). Työt pitää saada tehtyä työpaikalla. Tämän viikon suurin positiivinen havainto oli, että heräämällä aamulla 15 minuuttia aiemmin (ja lähdettyä siis töihin myös 15 minuuttia aiemmin) saa töissä monta tehokasta minuuttia. Aamuisin ei kenelläkään ole vielä mitään ongelmia (yleensä). Aamuisin on koululla vielä aika hiljaista. Aamuisin ehtii vaan hirveän paljon enemmän. Ja se 15 minuuttia vähentää stressiä ja kiirettä niin paljon, että se kannattaa käyttää töihin. ...Tosin vielä kun saisin mentyä nukkumaankin vähintään sen 15 minuuttia aiemmin (mieluummin puoli tuntia tai tunninkin).
Nyt vielä vähäksi aikaa aivot narikkaan, padista jotain sopivaa katsottavaa ja sukkakudin käteen.
Lauantaina hellepäivää uhmaten päätimme lähteä kahden alamittaisen (toinen tosin on jo mua pitempi...Enää yksi alamittaisista on siis todellisuudessa alle 170 cm pitkä...) + Papu Papusen kanssa retkeilemään Lopelle Iso-Melkuttimen kierrokselle. Tähän väliin todettakoon, että olen tämän kevään aikana selannut usean kunnan nettisivuja ja etsinyt tietoja retkeilymaastoista/kävelyreiteistä. Iso-Melkuttimesta tiedon saaminen oli hieman kiven alla. Lopulta Lopen kunnan sivulta tietoa löysi, mutta näin ikävästi sanottuna niin tylsässä muodossa, että sen nettisivun (tai no PDF:n) perusteella en olisi kyllä Lopelle retkeilemään lähtenyt. Onneksi Iso-Melkuttimesta on kuitenkin kirjoitettu erilaisia postauksia aika runsaasti, joten tietoa löytyi muuta kautta. Ja hyvä niin, koska tämä oli todellakin vierailun arvoinen paikka. Me navigoimme paikan päälle Google Mapsin avulla, jolloin määränpääksi laitoimme Iso-Melkuttimen parkkipaikka. Tarkempi osoite on Tauluntie 146, Räysk...
Kommentit
Lähetä kommentti