Varastettuja pieniä hetkiä

Kaiholla muistelen edelleen syyslomaa (joka siis loppui huikeat 3 viikkoa sitten... aika tuntuu huomattavasti pidemmältä). Sitä kun oli aikaa olla ja katsella. Nukkua ja syödä hyvin. Kävellä päämäärättömästi ja istahtaa sopivan näköisen kahvilan/baarin/ravintolan terassille. 


Tuntuu, että loman jälkeen on palattu täsmälleen samaan oravanpyörään kuin ennen lomaakin. Eli kiire, kiire ja kiire. Näin kolmen viikon huimalla kokemuksella voi kuitenkin todeta, että jotain on muuttunutkin. Tässä meidän sekalaisessa kokoonpanossa on nimittäin nyt selkeästi yritetty hidastaa ja varastaa pieniä rentouttavia hetkiä. 

Eräs viikonloppuaamu katettiin neljälle aamupala. Pataleipä valmistui uunista ja kynttilätkin ehdittiin laittaa pöytäään. Istuttiin ja syötiin (ja hoputettiin vain yhtä alamittaisista). Ja välittömästi pöydästä nousemiseen jälkeen jatkuikin hektinen arki (johon liittyi kolmet erit kisat, kolmella eri paikkakunnalla). 


Yksi arki-ilta siivosimme H:n kanssa hikihatussa, vedimme muovit, pahvit, metalllit yms jäteasemalle (ja autoimme kaatunutta mummoa mäessä). Kotiin tultua vielä viimeisten paperiasioiden säätö. Ja sitten 1,5 tuntia aikaa syödä, istua ja jutella (ennen kuin oli pakko mennä nukkumaan, että selvisi seuraavasta päivästä).

Yksi sunnuntaiaamu heräsin vahingossa jo 7.30. Hetken mietinnän jälkeen nousin ylös ja hipsin alakertaa juomaan teetä ja lukemaan. Omaa, ihanaa, hiljaista aikaa. Ja vasta tunnin päästä ensimmäinen alamittainen heräsi myös (ja sekin meni tekemään slimeja melkein välittömästi).

Oli myös se päivä, kun tehtiin yhteispäätös, että yksi alamittainen jättää treenit väliin. Näin saatiin yhteistä aikaa ja menimme syömään kahden alamittaisen toiveravintolaan Dennisiin (kolmas olisi ehkä halunnut mäkkäriin, mutta Dennis kelpasi myös).


Eilen suunnattiin aikuisten kesken ystäväpariskunnan kanssa teatteriin (päivänäytös, mikä loistava keksintö. Sen jälkeen ehtii vielä paljon) ja sitten syömään aivan loistava illallinen Gaijiniin. Hyvää seuraa ja niin rentouttavaa. (Kuvat postauksessa ovat Gaijinista)

Ja niin, näiden varastettujen hetkien ansioista (tai sitten vain siksi, että lomasta on vielä niin vähän aikaa) tuntuu, että sitä ei ole niin väsynyt. Lisää varastettuja hetkiä siis